Recafa

Malmgårdin Panimo 10 vuotta: ”Pienpanimoalan kasvu yllättänyt kaikki”

Itä-Uudellamaalla sijaitseva Malmgårdin Panimo juhlii 10-vuotisjuhliaan tänä kesänä. Yli 20 vuotta panimoalan kursseilla opettajana toiminut panimomestari Tuomas Markkula on ollut Malmgårdin tarinassa mukana alusta asti ja seurannut läheltä pienpanimoalan huikeaa kehitystä. Markkulan mukaan yksi tämän kesän hittituotteista ovat sour- eli hapanoluet.

Ensimmäinen erä Dinkel-olutta pantiin Malmgårdin Panimossa kesällä 2009. Sen jälkeen niin Malmgårdin Panimo kuin koko pienpanimoala ovat kokeneet valtavan kasvun ja muutoksen.

– Malmgårdin alkuaikoina kaukainen haaveemme oli 200 000 olutlitraa vuodessa. Nyt panimo on yltänyt vuodessa jo yli 400 000 litraan. Vuosikymmen sitten pienpanimoiden tarjoamat erikoisoluet olivat brittityylisiä aleja, jotka ovat nykypäivänä oluthyllyjen perustuotteita. Myös erilaiset IPA-oluet ovat vakiinnuttaneet paikkansa suomalaisten juomavalikoimassa. Harrastajat hakevat yhä erikoisempia makuja ja tuoteskaala laajenee jatkuvasti, mutta samalla myös laadukkaiden perusoluiden käyttö pitää suosionsa. Pienpanimoiden tehtävä on tarjota kuluttajille uusia ja erilaisia makunautintoja, mikä ajaa koko alaa eteenpäin, Malmgårdin Panimon panimomestari ja yksi perustajista Tuomas Markkula iloitsee.

Vaikka Malmgårdissa luotetaan hyvin rakennettuun laadukkaiden oluiden kivijalkaan, panimossa tunnistetaan myös uudet ja kausittaiset trendit. Lähes 20 vuotta panimoalan kursseilla opettanut ja ison osan Suomen pienpanimoväestä kouluttanut Markkula ennustaa tälle kesälle kolmea trendiä.

– Yksi hitti ovat ehdottomasti erilaiset sour- eli hapanoluet. Niiden makumaailma eroaa paljon perinteisiksi mielletyistä oluista, ja esimerkiksi erilaiset marjasourit ovat varteenotettava vaihtoehto heille, jotka eivät koe perinteisempien oluiden makumaailmaa omakseen. Hapanoluet voivatkin olla esimerkiksi siiderin ystäville tie oluiden pariin tänä kesänä. Myös IPA-oluiden suosio jatkaa kasvuaan, sillä erilaisten humala-aromien kanssa voidaan tehdä loputtomasti erilaisia makuyhdistelmiä. Kolmas edelleen kasvava trendi tulee varmasti olemaan paikallisuus. Ihmiset haluavat kaikkien elintarvikkeiden kohdalla yhä enemmän tietää tuotteiden ja raaka-aineiden alkuperän, eivätkä oluet ole tässä poikkeus, Markkula listaa.

Vaikka oluet ja ihmisten makutottumukset kehittyvät jatkuvasti, luotetaan Malmgårdin Panimossa vahvaan kivijalkaan.

– Malmgårdin erottaa monista muista pienpanimoista se, että valikoimassamme on edelleen samoja tuotteita, joita pantiin jo panimomme alkuaikoina. Vahvan pohjan aikaa ja trendejä kestäville oluille luo panimon miljöö: Malmgårdin tilalla on peltopinta-alaa lähes 500 hehtaaria, minkä turvin panimotuotteiden laatu saadaan taattua pellolta pulloon asti. Kun oman pellon erikoisviljoihin yhdistetään maailman puhtain suomalainen vesi, syntyy kivijalka, jolla on kysyntää myös kansainvälisesti, Markkula kuvailee.

Samalla kun pienpanimo-oluiden kulutus on lisääntynyt, on myös alan kilpailu kiristynyt. Markkulan mukaan tärkein menestystekijä on tuotteiden tasalaatuisuus. Kansainvälinen menestyminen edellyttäisi puolestaan suomalaispanimoilta vielä lisää rohkeutta.

– Pienpanimoille kaikkein tärkein kysymys on laadunhallinta, sillä olut on erittäin herkkä tuote valmistaa. Kaiken kaikkiaan Suomen pienpanimoala on erittäin hyvissä kantimissa ja kotimaisilla brändeillä on täydet eväät kansainväliseen menestykseen. Suomea ei kuitenkaan tunneta riittävästi hyvien oluiden tuottajamaana. Poikkeuksellisen laadukkaita raaka-aineita pidetään täällä itsestäänselvyytenä ja ulkomaisia tuotteita suotta parempina. Meidän pitäisikin päästä eroon turhasta vaatimattomuudesta, kaiken kokenut panimomestari linjaa.