Koronaepidemian kiihtyminen ja sen myötä tiukentuvat toiminnan rajoitukset ovat ajaneet ravintolayritykset yhä pahempaan ahdinkoon. Vuoden paras sesonki, pikkujoulukausi, on käytännössä menetetty. Pikkujoulukauden menettäminen on iskenyt laajasti myös hotelleihin, kylpylöihin sekä kokous-, kongressi- ja messukeskuksiin. Viranomaisten erittäin epäselvä viestintä kokoontumisrajoituksista on aiheuttanut turhia peruutuksia. Tammi- ja helmikuuta odotetaan alalla pelonsekaisin tuntein. Matkustusrajoitukset pitävät ulkomaalaiset matkailijat pois Suomesta ainakin helmikuuhun asti. Valtioneuvoston on valmisteltava nopeasti uusi kustannustuki, joka korvaa marraskuun alun jälkeen syntyneitä tappioita.
Valtioneuvosto on tänään päättänyt lisätä ravintolatoiminnan rajoituksia. Vain Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Lapin ja Ahvenanmaan maakunnat ovat epidemian perusvaiheessa. Kaikkialla muualla ravintolat ovat tiukkojen rajoitustoimien kohteena.
– Pikkujoulukaudesta näytti muodostuvan vielä pari viikkoa sitten edes jossakin määrin siedettävä, kun pienet työ- ja kaveriporukat halusivat pitää pienimuotoisia pikkujouluja. Edellisen viikon alussa alkoi peruutusten tulva ympäri Suomea. Sitä kiihdytti viranomaisten erittäin epäselvä viestintä kokoontumisrajoitusten sisällöstä. Asiakkaat luulevat, että kokoontumisrajoitukset koskevat myös ravintoloita. Näin ei kuitenkaan ole. Ravintoloissa voidaan järjestää terveysturvallisesti pikkujouluja, kun asiakkaat noudattavat tarkasti ravintolayrityksen antamia ohjeita, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappitoteaa.
Ylivoimainen enemmistö yrityksistä toiminut erittäin vastuullisesti
Julkisuudessa on keskusteltu vilkkaasti yökahviloista ja yöravintoloista, jotka avaavat ovensa klo 5.00 aamulla. Myös Levin maailmancupin yhteydessä tapahtuneet koronatartunnat ovat saaneet laajasti huomiota julkisuudessa.
– Julkisessa keskustelussa näyttää unohtuneen se tosiasia, että ravintoloista, etenkin ruokaravintoloista, on lähtenyt liikkeelle erittäin vähän koronatartuntoja. Ylivoimainen enemmistö yöravintolayrityksistä on toiminut erittäin vastuullisesti. Muutaman yrityksen toiminnan vuoksi koko ala on leimattu julkisuudessa vastuuttomaksi. Toiminnan rajoitukset ovat siirtäneet yöjuhlimisen valvonnan ulottumattomiin koteihin, Airbnb-majoituksiin ja muihin yksityisiin juhlatiloihin. Olen erittäin huolissani siitä, että tulevalla talvimatkailukaudella bilettäminen siirtyy matkailukeskuksissa vuokramökkeihin. Jokaisen, niin yrittäjän kuin asiakkaan, tulee tuntea vastuunsa. Nyt ei ole railakkaan bilettämisen aika, Lappi sanoo.
Konkurssiaalto väistämätön ilman riittävää tukea
Matkustusrajoitukset ovat vetäneet maton alta matkailualan yrityksiltä ja Finnairilta. Päätöksenteko ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkustamisen avaamisessa venyy. Kokoontumisrajoitukset ja viranomaisten epäselvä viestintä ovat käytännössä lopettaneet kokous-, kongressi- ja messutoiminnan. Etätyö ja -opetus ovat romahduttaneet etenkin suurten työllistäjien, henkilöstö- ja opiskelijaravintoloiden, palvelujen kysynnän.
– Valtioneuvostolla ei näytä olevan realistista käsitystä siitä, miten heikossa taloudellisessa jamassa matkailu- ja ravintola-alan yritykset ja niiden työntekijät ovat. Talvikausi tulee olemaan monelle yritykselle synkkääkin synkempi. Kun yritysten konkurssisuoja poistuu ensi vuoden helmikuun alussa, maalis-huhtikuussa on odotettavissa vähintäänkin satojen matkailu- ja ravintola-alan yritysten konkurssi ja niistä aiheutuvat työttömyys, jollei valtioneuvosto tue yrityksiä riittävästi. Eduskunnalla ja valtioneuvostolla on tähän myös velvollisuus, koska ne ovat rajoitustoimillaan aiheuttaneet suuren osa toimialamme liiketoiminnan tappioista ja yritysten maksukyvyttömyydestä, Lappi toteaa.
Valtioneuvosto on valinnut yritysten tukemisessa toisen linjan kuin muut Pohjoismaat, kun koronatuille on asetettu 800 000 euron katto. Suomessa tuen piirissä ovat pienet yritykset, mikä sinänsä on erittäin tärkeää, mutta suuret ja paljon työllistävät matkailu- ja ravintola-alan yritykset ovat saaneet sinnitellä pienillä tuilla.
– Hyvänä esimerkkinä tästä ovat valtion suorat tuet majoitusalan yrityksille. Majoitusalan yritykset saivat Suomessa tukea huhti-kesäkuussa 14,3 miljoonaa euroa, vaikka liikevaihdon menetys on ollut samaan aikaan noin 280 miljoonaa euroa. Ruotsissa yksin Scandic Hotels AB on saanut tukea 14,9 miljoonaa euroa. Siis enemmän kuin koko Suomen majoitusala yhteensä. Valtioneuvoston valitsema linja on kestämätön. Kriisin pitkittyessä isot yritykset eivät saa enää lainkaan tukea. Valtioneuvoston tulee laatia nopeasti uusi kustannustukiesitys, joka korvaa marraskuun jälkeiseltä ajalta aiheutuvia vahinkoja. Niitä on korvattava oikeudenmukaisesti myös isoille yrityksille, Lappi toteaa.
Lisätietoja
toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549