Julkisuudessa on kuvattu kulunutta kesää kaikkien aikojen matkailukesänä. MaRan jäsenkyselyn mukaan näin ei ollut. Hieman yli 60 prosentilla yrityksistä liikevaihto aleni vähintään 20 prosenttia verrattuna kesään 2019. Hieman yli 20 prosentilla liikevaihto kasvoi ainakin jonkin verran. Odotukset syksystä ovat alavireiset. Yli 70 prosenttia yrityksistä odottaa liikevaihdon vähenevän ainakin 20 prosentilla. Vain seitsemän prosenttia odottaa kasvua. Kaksi kolmasosaa yrityksistä on saanut valtiolta tukea tappioihinsa vähemmän kuin 30 prosenttia. Lisäksi kahdeksan prosenttia ei ole saanut tukia lainkaan. Toimialan selviytyminen edellyttää ravintola- ja yleisötilaisuuksien rajoitusten sekä etätyösuosituksen nopeaa purkamista. Myös uusi kustannustuki parannetuilla ehdoilla on välttämätön.
Matkailukesä kaukana normaalista, valonpilkahduksiakin oli
Suomalaiset matkustivat innokkaasti kotimaassa lämpimän sään siivittämänä. Kotimaiset asiakkaat eivät kuitenkaan riittäneet paikkaamaan ulkomaalaisten asiakkaiden jättämää aukkoa. Erityisesti tämä näkyi pääkaupunkiseudulla ja sen hotelleissa. Hotelli- ja kylpyläalan kesä oli muutenkin hyvin kaksijakoinen. Hieman yli puolella liikevaihto aleni vähintään 20 prosentilla kesään 2019 verrattuna. Toisaalta 30 prosentilla liikevaihto kasvoi ainakin jonkin verran, kymmenellä prosentilla jopa yli neljänneksen. Leirintäalueiden kesä oli erittäin vahva, sillä kahdella kolmasosalla liikevaihto kasvoi ainakin jonkin verran, viidesosalla peräti yli 30 prosenttia.
– Kongressit, messut, henkilöstö- ja opiskelijaravintolat sekä pubit ja yökerhot ovat edelleen pohjamudissa. Huvipuistojenkaan kesä ei ollut kaksinen, sillä kolmella neljästä alan yrityksestä liikevaihto väheni 20–60 prosenttia kesään 2019 verrattuna. Jäsenkyselystämme näkyy hyvin valtioneuvoston ja aluehallintovirastojen päättämien erittäin ankarien rajoitustoimien vaikutus palvelujen kysyntään. Yleisötilaisuuksia ja etenkin yöravintoloita koskevat rajoitukset sekä etätyösuositus ja etäopiskelu vievät toimialojen yrityksiltä liiketoimintamahdollisuudet ja alan työntekijöiltä työt, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.
Syksyn näkymät apeat – rajoitustoimet tulee purkaa nopeasti
Peräti 71 prosenttia yrityksistä ennakoi liikevaihtonsa alenevan vähintään 20 prosenttia syys-marraskuussa verrattuna vastaavaan aikaan vuonna 2019. Vain seitsemän prosenttia odottaa liikevaihtonsa kasvavan. Heikoin tilanne on kongressi- ja messualan yrityksillä, joista kaikki odottavat liikevaihtonsa alenevan vähintään 30 prosentilla. Henkilöstö- ja opiskelijaravintoloista kolme neljäsosaa odottaa liikevaihtonsa alenevan vähintään 30 prosentilla.
– Valtioneuvosto ja aluehallintovirastot ylläpitävät ja kiristävät rajoitustoimia, vaikka sairaan- ja tehohoidon kapasiteetti ei ole lähelläkään ylikuormittumista tartuntalukujen kasvusta huolimatta. Ne tekevät päätöksiä yksinomaan ilmaantuvuus- ja tartuntalukujen perusteella ottamatta lainkaan huomioon rokotusten ansiosta parantunutta tautitilannetta, perustus- ja tartuntatautilakia sekä toimialojemme yritysten ja työntekijöiden taloudellista ja henkistä ahdinkoa. Rajoitukset, jotka käytännössä kieltävät yöravintolatoiminnan leviämisvaiheen alueilla, ovat siirtäneet nuorten juhlimisen julkisille paikoille, mökki- ja kotibileisiin sekä vuokrattuihin tiloihin, miltä valtioneuvosto on ummistanut silmänsä. Yöravintoloiden ahdinko on syvä, sillä 28 prosenttia alan yrityksistä arvioi olevansa konkurssiuhan alla ja kaksi prosenttia lopettaneensa toimintansa helmikuun lopussa ensi vuonna. Perustus- ja tartuntatautilaki edellyttävät rajoitusten purkamista heti eikä vasta loka-marraskuussa, Lappi sanoo.
Valtio korvannut tappioita erittäin heikosti – eduskunta edellyttää uuden kustannustuen valmistelua
Kaksi kolmasosaa MaRan jäsenyrityksistä on saanut valtiolta tukea tappioihinsa vähemmän kuin 30 prosenttia. Kahdeksan prosenttia ei ole saanut valtiolta tukea lainkaan. Heikoin tilanne on henkilöstö- ja opiskelijaravintola-alalla, jolla neljännes yrityksistä ei ole saanut tukea lainkaan ja lähes puolet on saanut tukea alle 30 prosenttia tappioistaan. Myös hotelli- ja kylpyläala on saanut tukea tappioistaan heikosti. Kolme neljästä yrityksestä on saanut tukea tappioistaan vähemmän kuin 30 prosenttia ja joka kymmenes ei ole saanut tukea lainkaan.
– Kyselymme tukee jäseniltämme jo aiemmin saamaamme viestiä. Rajoitustoimet ovat ankaria ja tuet heikkoja, mikä on ollut tuhoisa yhdistelmä alamme yrityksille. Ei ole sattumaa, että henkilöstö- ja opiskelijaravintolat sekä hotellit ja kylpylät ovat heikoimmassa asemassa. Henkilöstö- ja opiskelijaravintolat saivat muodollisesti olla auki ravintolasulkujen aikana, minkä takia ne eivät saaneet tukea. Tosiasiassa etätyö ja -opetus ovat vieneet ne syvään ahdinkoon. Henkilöstö- ja opiskelijaravintolat ovat menettäneet tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla liikevaihtoaan noin 150 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2019 vastaavaan aikaan. Hotellit ja kylpylät ovat kärsineet kaikista rajoitustoimista. Ulkomaalaisia asiakkaita ei ole ollut maaliskuun 2020 jälkeen matkustusrajoitusten takia, ravintolarajoitukset ovat iskeneet ankarasti niiden ravintoloihin sekä yleisötilaisuuksien rajoitukset yleisötapahtumiin, kuten artistien livekeikkoihin, Lappi sanoo.
Eduskunta on edellyttänyt valtion tukitoimien jatkamista niin kauan kuin julkinen valta rajoittaa perustuslain suojaamaa elinkeinovapautta.
– Valtioneuvosto on ollut ihan hiljaa kustannustuesta kesäkuun jälkeiseltä ajalta. Rajoitustoimet ovat heikentäneet merkittävästi jäsenyritystemme kesän ajan liiketoimintaa. Rajoitustoimet vaikuttavat erittäin kielteisesti myös syksyyn. Valtioneuvoston tulee noudattaa eduskunnan tahtotilaa ja valmistella uusi kustannustuki kiireellisenä korvaamaan rajoitustoimista kesäkuun jälkeen yrityksille aiheutuneita tappioita. Uudessa kustannustuessa tulee alentaa 30 prosentin liikevaihdon alenemista kustannustuen edellytyksenä, mikä on samalla myös kiinteiden kustannusten omavastuun raja, Lappi vaatii.
MaRan jäsenkyselyyn vastasi 557 yritystä, joilla on useita tuhansia toimipaikkoja ja kymmeniä tuhansia työntekijöitä seuraavilta toimialoilta: festivaalit, hiihtokeskukset, hotellit ja kylpylät, huvi-, teema- ja elämyspuistot, juhla- ja pitopalveluyritykset, kahvilat, keilahallit, kongressit ja messut, leirintäalueet, liikenneasemat, pikaruokaravintolat, pubit ja yökerhot, ohjelmapalveluyritykset, opiskelija- ja henkilöstöravintolat sekä ruokaravintolat.
Lisätietoja
toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549