Pappilan pöydässä ei kursailla

Päärakennuksessa sijaitseva pappilaravintola sekä kahvila palvelevat päivittäin ympäri vuoden.

Entisaikaan, 1800-luvulla pappilat olivat säätyläisten perinteisiä taukopaikkoja heidän taittaessaan matkaa talvisin reellä tai kesäisin kieseillä.

Väkeä poikkesi kylään vähän väliä, ja kestitys oli lähes jokapäiväistä. Kyökistä ja ruoka-aitoista kannettiin maalaisherkkuja vieraiden eteen ja arkeakin sävytti juhlan tuntu.

Mikkelissä, viitostien varrella sijaitseva Kenkäveron Pappila ja sen kahvila-ravintola on suosittu vierailukohde myös tämän päivän matkailijoille. Sen viehättävä miljöö ja loistava sijainti Saimaan rannalla vetävät väkeä kauempaakin. Porstuan vanha kierreportaikko koristekaiverruksineen on säilynyt jälkipolvien ihailtavaksi ja pappilan komeat salit palvelevat nyt kahvilavieraita.

– Paikan historia juontaa juurensa aina 1400-luvulle, jolloin nykyisen rakennuksen asemesta pappilana toimi vaatimaton savupirtti, johtaja Anne Ossi kuvailee.

Nykyinen, perusteellisen entisöinnin läpikäynyt päärakennus on peräisin vuodelta 1869, ja sitä on ehtinyt isännöidä kaikkiaan seitsemän eri kirkkoherraa. Heistä viimeisin muutti pois 1960-luvun lopulla. Sitten pappila jäi tyhjilleen pitkäksi aikaa. Hetken näytti siltä, että pappilan kohtalo olisi sinetöity, kunnes se heräsi uudelleen henkiin matkailutoiminnan ansiosta. Perusteelliset entisöintityöt aloitettiin 1980-luvun lopulla ja päärakennus avattiin vuonna 1990. Muiden rakennusten kunnostustyöt saatettiin loppuun seuraavana vuonna, ja siitä lähtien Kenkäveron Pappila on ihastuttanut niin paikallisia kuin pitkän matkan kulkijoita ainutlaatuisella miljööllään.

 Suomen suurin pappila on ainutlaatuinen ja ihastuttava matkakohde ympäri vuoden. Kaikkiaan pappilaravintolassa on asiakaspaikkoja 170 hengelle. Kesäaikaan lisätilaa saadaan sään salliessa ulkona, tunnelmallisilla terasseilla.
Suomen suurin pappila on ainutlaatuinen ja ihastuttava matkakohde ympäri vuoden. Kaikkiaan pappilaravintolassa on asiakaspaikkoja 170 hengelle. Kesäaikaan lisätilaa saadaan sään salliessa ulkona, tunnelmallisilla terasseilla.

Mustikkarättänää ja klassikoita

Tänä päivänä Kenkäveron Pappila toimii kahvila-ravintolana, joka hemmottelee matkalaisia ja muita kävijöitä runsaalla tarjonnallaan mutta myös historiallisella ympäristöllään.

Viehättävästä pihapiiristä löytyy lisäksi useampi myymälä, joissa pääsee tutustumaan paikalliseen käsityöhön. Kenkäveron ja Pauliina Rundgren HandiCraftsin myymälästä löytyy monenlaisia uniikkeja tuotteita. Kesällä avoinna ovat lisäksi aittamyymälä, leipomon myymälä sekä käsityöläisten DeSavo-kesäpuoti.
Pappilan joulukausi alkaa periaatteessa jo Pyhäinpäivästä.

– Ihmiset saapuvat tänne hakemaan joulun tunnelmaa ja irtautumaan hetkeksi arjesta, Anne toteaa.
Joulupöytä on tarjolla jo 8.12. lähtien joka päivä jouluun asti. Runsas joulubuffet pitää sisällään kaikki perinteiset seutukunnan herkut, sekä pappilan omat erikoisuudet. Kahvilan toiminnan punaisena lankana on koko sen matkailuhistorian ajan ollut juuri paikallisuus ja kotimaiset raaka-aineet. Valikoima elää sesonkien mukaan.

Suosituimpia menekin perusteella ovat perinteiset pullat ja marjapiirakat. Kahvikuppiin tehty mustikkarättänä on puolestaan yksi niistä paikallisista erikoisuuksista, joita on aina löydyttävä vitriinistä.

– Sitten ovat tietenkin juustokakut ja muut maailmalla suositut klassikot, jotka kuuluvat tätä nykyä olennaisesti repertuaariin. Gluteenittomat tuotteet ovat myös vahvasti edustettuina valikoimassamme.

Moni noudattaa omaehtoista gluteenitonta ruokavaliota, ja siihen omassa leipomossamme valmistetut, gluteenittomat herkut käyvät hyvin. Keliaakikoille tarkoitetut vaihtoehdot valmistetaan sen sijaan muualla, ja ovat yksittäispakattuja, hän huomauttaa.

Kahvila-ravintolan ylpeys ovat huolella valikoidut lähialueen raaka-aineet sekä pappilan tyyliin sopivat ajanhenkiset, suomalaiseen makuun sopivat menut. Lounaslistan suosikki on ruokaisa lohirieska.
Kahvila-ravintolan ylpeys ovat huolella valikoidut lähialueen raaka-aineet sekä pappilan tyyliin sopivat ajanhenkiset, suomalaiseen makuun sopivat menut. Lounaslistan suosikki on ruokaisa lohirieska.

Oman leipomon tuotteita

Kenkäveron Pappilassa on leivottu aina itse. Ensimmäiset 20 vuotta se tapahtui keittiössä, kunnes tilat alkoivat käydä ahtaiksi.

– Kävijämäärät nousivat sen verran, että kaipasimme ravintolan keittiöön lisää tilaa. Aloimme myös myydä noihin aikoihin take away -leipää, ja totesimme, että leipomo on järkevintä erottaa omiin tiloihinsa, hän muistelee.

Uudet leipomotilat saatiin onneksi tehtyä vuonna 2012 pihan keskellä sijaitsevaan entiseen renkitupaan.   Hiljaisempina aikoina leipomossa valmistetaan erilaisia lahjaksi ja tuliaisiksi soveltuvia kuivatuotteita, kuten marenkeja ja tee se itse -mustikka-puolukkaleipää. Jälkimmäisestä on tullut erityisen suosittu. Sekoitus on pakattu puuvuokaan, jossa leipänen on myös kätevä paistaa itse.  Helppotekoinen leipäsekoitus vaatii vain veden, ja on siten hauska tuominen kyläpaikkaan tai vaikka kotiväellekin.

Anne Ossi on ollut mukana Kenkäveron Pappilan kahvilassa sen alkuvaiheista lähtien. Niiden kolmenkymmenen vuoden aikana on paljon ehtinyt myös muuttua. Siinä missä ennen tarjottiin vain Juhla Mokkaa, tänä päivänä valikoimasta löytyvät suodatinkahvin ohella kaikki erikoiskahvit ja kerman asemesta tarjotaan kauramaitoa. Teevalikoima on sekin kasvanut.

– Talon omaa yrttiteetä meillä on sen sijaan tarjoiltu heti kahvilan avaamisesta lähtien, ja se tulee lähituottajalta, Anne kertoo.

Pappilan pöydässä on mistä valita. Suolaisten leivonnaisten parhaimmistoa on rouhevaan ruistaikinaan tehty lohipiirakka. Ruokaisa ja mehevä purjolohi- ja kermaviilitäytteinen suolapala vie nälän mennessään.
Lounas näyttelee tärkeää roolia kahvilan toiminnassa ja sitä tarjoillaan päivittäin. Korona-aikana kahvila vaihtoi buffetin turvallisuussyistä pöytiintarjoiluun. Lounaslistalta löytyykin monenlaisia annoksia, kuten pappilan hampurilaista, lohikeittoa, ja omaa perunarieskaa runsaalla lohitäytteellä.

Viikonloppubrunssi on varsin suosittu. Pöytään tarjottavassa Pappilan brunssissa on kauden mukaan esimerkiksi savumuikkua, lohta aina jossakin muodossa, marinoituja kasviksia, erilaisia pateita, sekä kylmää lihaa. Henkilömäärän mukaan tehdään alkuruokavati, jonka antimet seurue jakaa keskenään. Sen ohella brunssiin kuuluu aina lämmin ruoka, joka tällä hetkellä on punajuuripaistos ylikypsän naudanlihan kera. Kokemuksen kruunaa oman leipomon tuotteista koottu jälkiruokapöytä, jossa on kesäisin aina myös Pappilan hätävaraa.

Mustikkarättänä on paikallinen erikoisuus ja se tarjotaan aina kahvikupista.
Mustikkarättänä on paikallinen erikoisuus ja se tarjotaan aina kahvikupista.

Kahvilakäynti on kokonaisvaltainen elämys

Pieteetillä kunnostetut tilat vanhoine tapetteineen samoin kuin maa-aluekin kuuluvat museoviraston määrityksen mukaan korkeimpaan suojeluluokkaan. Onkin onni, että tällaisia vanhoja kokonaisuuksia voidaan pelastaa jälkipolville matkailu- ja ravintolatoiminnan ansiosta. 30 vuotta sitten tehty entisöintityö on kestänyt hyvin ajan hammasta ja on edelleen upea.

– Rakennuksessa on toki omat haasteensa; meillä ei ehkä ole tehokkain mahdollinen keittiö tai tavaranvastaanotto, ja huoneiden välillä on korkeat, entisajan kynnykset, mutta toisaalta juuri se tekee tästä paikasta niin ainutlaatuisen, Anne puntaroi.

Suomen suurin pappila on ainutlaatuinen ja ihastuttava matkakohde ympäri vuoden. Ympäröivän puutarhan kukkaloisto pioneineen ja muine ikivanhoine perennoineen luo viehättävät puitteet erilaisille juhlatilaisuuksille.  Kahvilaravintolan salit koristellaan kesäisin oman puutarhan kukkasilla, talvella taas hiukan toisenlaisilla aiheilla. Viehättävän interiöörin keskellä vieraat voivat viettää hetken arjen yläpuolella.

Kaikkiaan pappilaravintolassa on asiakaspaikkoja 170 hengelle. Kesäaikaan lisätilaa saadaan vielä sään salliessa ulkona, tunnelmallisilla terasseilla. Suurin yhtenäinen sisätila on Pappilan Sali, jonne mahtuu kaikkiaan 40–50 henkeä.  Pienemmän tilaisuuden tai perhejuhlan voi järjestää sen sijaan vaikkapa entisessä piispan huoneessa.

– Kahvilan taustalla vaikuttavan Taito Itä-Suomi ry:n perimmäinen toiminta-ajatus on edistää käsityökulttuuria. Panostamme siten visuaaliseen puolen varmasti tavanomaista enemmän, mikä näkyy myös kaikissa tarjottavissa tuotteissa, hän toteaa.

Seutukunnan ihmiset ovatkin ottaneet Pappilan omakseen, ja täällä vietetään niin häitä, syntymäpäiviä kuin ristiäisiä. Yritystilaisuuksille paikka on mitä parhain, sillä täällä on helppo karistaa kiire harteilta.

– Mikä parasta, kaiken voi tilata valmiina. Kenkäveron Pappilassa järjestetyt tilaisuudet ovat silkkaa juhlaa myös isäntäväelle, Anne Ossi toteaa lopuksi.

Mikä ihmeen Kenkävero?

Kenkävero-nimi otettiin pappilassa käyttöön, kun matkailutoiminta aloitettiin vuonna 1990. Nimi juontaa juurensa Kenkäveronniemestä, jonka alkuperästä ei ole varmaa tietoa, vaan ainoastaan hyvinkin vaihtelevia tarinoita.

Erään kertomuksen mukaan savolaisilla oli entisaikaan tapana panna silloisessa Kenkäveron saaressa kengät jalkaansa kirkkoon mennessään ja riisua ne kirkosta palatessaan. Toinen tarina väittää nimen juontavan juurensa Nuijasodan aikoihin, jolloin savolaiset nuijamiehet painostettiin petollisella lupauksella antautumaan Kenkäveronniemen pappilan pihalla. Nimen kytkös Nuijasotaan olisi siinä, että kyseessä olevassa kahakassa haluttiin vapautua raskaista veroista.

Kenkävero-nimen on arveltu liittyvän myös lukkarin palkkaan. Ennen vanhaan papin oli lahjoitettava joka vuosi lukkarille pari kenkiä ja villasukat palkaksi tuomiokapitulin kirjeiden kuljettamisesta. Ensimmäisen kerran nimi muodossa ”Kengi wero” esiintyykin vuodelta 1664 olevassa maantarkastuskirjassa. Nimi lienee tullut sanasta ”gingärd”. Keskiajalla se tarkoitti verotavaroita, joita tietyn maa-alueen oli kannettava piispalle ja kuninkaalle. Suomeksi maksun nimenä oli ”kinkerivero”.

Lähde: www.kenkavero.fi

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.