Poroa, siikaa ja ahventa, Luonnonläheinen ja lämminhenkinen Ravintola Talonpöytä

Uuden ravintolan taidokas sisustus on paikallisen suunnittelijan, Tiina Marja Kaislakannaksen varmaa käsialaa. Kaikkiaan ravintolassa on 130 asiakaspaikkaa, ja kesäisin saadaan terassilla vielä lisätilaa 50 henkilölle.

Luonnonläheinen ja lämminhenkinen Ravintola Talonpöytä nojaa menussaan lähituotteisiin ja villiruokaan.

Kuusamon keskustassa sijaitsevan Talonpöydän tarina alkaa vuodesta 2017, jolloin serkukset Mika Määttä ja Sami Palosaari päättivät ostaa ravintolan eläkkeelle jääneeltä pariskunnalta. Aiempi omistaja oli pyörittänyt hoiva-alan yritystä sekä pienimuotoista ravintolatoimintaa. Eläkkeelle siirtyessään hän tiedusteli, olisiko Mika kiinnostunut ravintolayrittäjäksi ryhtymisestä.

– Erään kerran tämä sukulainen sitten kyseli, satunko tuntemaan ketään kokkia. Silloin mieleeni juontui, että serkkuni Sami on joskus käynyt kokkikoulun. Laitoin hänelle asiasta samassa tekstiviestiä ja siitä homma lähti liikkeelle kuin lumivyöry, Mika Määttä kertoo naurahtaen.

Eipä aikaakaan kun serkukset olivat jo uppoutuneet täysillä ravintolan suunnitteluun. Elettiin tammikuuta 2017. Saman vuoden helmikuussa aloitettiin neuvottelut, sitten lyötiin kaupat lukkoon ja toiminta lähti käyntiin jo huhtikuun alussa.

Ravintola Talonpöytä hyödyntää lähituottajien tarjoamia raaka-aineita kaikessa mahdollisessa; niin kaloissa, poronlihassa, kuin juustoissa marjoista puhumattakaan. Lista rakentuukin pitkälti juuri kalan ja poronlihan ympärille.
Ravintola Talonpöytä hyödyntää lähituottajien tarjoamia raaka-aineita kaikessa mahdollisessa; niin kaloissa, poronlihassa, kuin juustoissa marjoista puhumattakaan. Lista rakentuukin pitkälti juuri kalan ja poronlihan ympärille.

 

Yllättävä käänne

Neljän seuraavan vuoden aikana ravintolatoiminta ampaisi huimaan kasvuun. Ravintola Talonpöydän mukana tuli kolme vanhaa työntekijää. Liikevaihto oli tuolloin 300 000–400 000 euron luokkaa, mikä oli kapasiteettiin nähden ihan kelpo lukema.

– Me halusimme lähteä kuitenkin rakentamaan omannäköistämme toimintaa. Valitsimme strategiaksi laajentamisen, aloitimme catering-palvelun myös Rukalle ja avasimme Ravintola Oulangan luontokeskukseen Kiutakönkään Kuohuille, Mika valottaa.

Pian ravintolan seinät alkoivat tulla vastaan. Vanhoissa liiketiloissa oli vain 70 paikkaa, ja keittiötilat olivat auttamattoman pienet ravintolan tarpeisiin.  Oli punnittava pysytäänkö niissä puitteissa, eikä lähdetä kehittämään toimintaa sen enempää, vai laajennetaanko, ja etsitään ravintolalle uusi paikka. Kuin tilauksesta serkukset kuulivat Kuusamon Kirkkotiellä vapautuneista tiloista, ja huomasivat niiden soveltuvan ravintolan käyttöön mitä erinomaisimmin. Neuvottelut olivat allekirjoitusta vaille valmiit, kun koronakriisi iski Suomeen kuin salama kirkkaalta taivaalta.

– Oli pakko ottaa pieni aikalisä. Hetken surkuteltuamme päätimme siirtyä kuitenkin eteenpäin, Mika muistelee.
Kesä 2020 kului remontoidessa, mutta sehän ei haitannut, kun elettiin muutenkin niin poikkeuksellista aikaa. Uusiin tiloihin päästiin muuttamaan vielä samana syksynä. Uuden ravintolan ilme on paikallinen sisustussuunnittelijan Tiina Marja Kaislakannaksen taidokasta käsialaa.

Useampi tukijalka tuo lisävarmuutta

Kun koronakesästä oli selviydytty läpi, syksyllä tilanne alkoi jo helpottaa. Uusia työntekijöitä palkattiin rohkeasti, mikä olikin tarpeen. Isommat tilat avasivat nimittäin mahdollisuudet monelle uudelle toiminnolle. Aiemmin ei ollut à la Carte -puolta, ei liioin kahvilaa, vaikka pitopalvelulla olikin ollut koko ajan oma kondiittorinsa. Nyt pystyttiin laajentamaan tarjontaa voimakkaasti. Useamman tukijalan rakentaminen tuntui muutenkin hyvältä ratkaisulta, sillä se turvaisi paremmin jatkuvuuden.

– Toki mietimme sitä, miten järkevä ratkaisu olisi avata keskellä kiireisintä sesonkia ruska-aikaan. À la Carte oli meille täysin uutta, samoin konditoria. Emme olleet ihan valmiita, mutta päätimme kuitenkin ottaa riskin vastaan ja hyvin selvittiin, Mika kertoo hymyillen.

Nyt ravintolalla on vajaa 20 työntekijää ja yli 2 miljoonan euron vuotuinen liikevaihto. Avajaisten aikaan tiimi hitsautui hyvin yhteen, sen verran kovan turbulenssin läpi se joutui menemään. Asiakkaatkin löysivät tiensä uuteen paikkaan hyvin.

– Olemme pystyneet monipuolistamaan palveluita, mutta asiakkaat myös ovat niitä käyttäneet. Toki emme ole näissä uusissa toimitiloissa edes nähneet sitä normaaliaikaa, hän puntaroi.

Lounasasiakkaiden merkitys on ravintolan kannattavuudelle suuri. Take away -toiminta on toisena tukijalkana auttanut silloin, kun lounaspuoli ei koronapandemian vuoksi ole vetänyt kunnolla. Ravintolasta viedään päivittäin satoja annoksia myös yrityksiin ja hoivakoteihin.

– Koko ajan on pitänyt kehittää jotakin uutta. Tässä ajassa, jota elämme, ei auta jäädä voivottelemaan, vaan on etsittävä aina rohkeasti reittiä eteenpäin. Olemme iloisia siitä, että todella pienillä muutoksilla on päästy menemään myös henkilöstön suhteen tämän korona-ajan läpi, hän huomauttaa.

Tämän vuoden marraskuulla ravintola aloitti yhteistyön Ruka Safariksen kanssa.  Iisakki Villagen alueelta hankittiin vielä kaksi uutta tilausravintolaa. Toimipisteitä on siten jo useita. Kasvun myötä Talonpöydän työntekijöiden määrä tulee nousemaan vielä tämän sesongin aikana vajaasta kahdestakymmenestä lähes kolmeenkymmeneen.

 

ulkokuva talonpöytä
ulkokuva talonpöytä

 

Pannacottaa ja suklaaunelmia

– Anna-Kaisa Luukkonen on toiminut kondiittorinamme lähes koko ajan. Aluksi hän valmisti tarjottavat pitopalveluumme. Kysyin häneltä kerran, haluaisiko hän jossain vaiheessa oman kahvilan, ja lupasin, että sekin toteutetaan, jos se suinkin olisi vain mahdollista, hän kertoo.

Vuosi sitten kahvilasta tuli vihdoin totta. Konditoriapuolen tarjonta on sen myötä kasvanut huimiin mittoihin, mistä kertoo osaltaan sekin, että ravintolaan tullaan tarvitsemaan toinenkin kondiittori. Kondiittorin kädenjälki näkyy herkullisissa leivonnaisissa. Kaikki tehdään alusta loppuun asti itse. Kakkuvalikoima on huikea täyteläisistä juustokakuista aina ruokaisiin voileipäkakkuihin asti.

Talonpöydän suklaaunelma on kysytty herkku, samoin kuin suolainen kinuskikakku. Kolmantena suosituimmista on marjaisa kuningatarkakku. Lähiseudun marjat, hilla, karpalo ja puolukka, samoin kuin mustikka maistu-
vat myös jälkiruuissa. Kuusamosta saa myös omia vadelmia. Niitä hyödynnetään niin pannacottaan kuin juustokakkuunkin. Suolaisia ja makeita herkkuja voi tilata myös juhliin tai ostaa mukaan kotiin viemisiksi.

Uuden ravintolan taidokas sisustus on paikallisen suunnittelijan, Tiina Marja Kaislakannaksen varmaa käsialaa. Kaikkiaan ravintolassa on 130 asiakaspaikkaa, ja kesäisin saadaan terassilla vielä lisätilaa 50 henkilölle.
Uuden ravintolan taidokas sisustus on paikallisen suunnittelijan, Tiina Marja Kaislakannaksen varmaa käsialaa. Kaikkiaan ravintolassa on 130 asiakaspaikkaa, ja kesäisin saadaan terassilla vielä lisätilaa 50 henkilölle.

 

Lähituotteella on aina tarina

Kuusamo on vetovoimainen matkailukohde ympäri vuoden. Normaalivuosina kaupungissa vierailee jopa lähes miljoona turistia vuosittain. Moni suuntaa laskettelukeskus Rukalle, joka sijaitsee Kuusamon kupeessa tai ihailemaan Karhunkierroksen jylhiä maisemia.

Kuusamon seudun vesistöt lukuisine koskineen ja järvineen ovat kalaisia. Lähes koskematon luonto onkin Kuusamon paras matkailuvaltti ja se näyttelee tärkeää roolia myös paikallisessa keittiössä. Ravintola Talonpöytä hyödyntää lähituottajien tarjoamia raaka-aineita kaikessa mahdollisessa; niin kaloissa, poronlihassa, kuin juustoissa marjoista puhumattakaan. Kaikki hankitaan jos mahdollista läheltä. Muiden tuotteiden kohdalla pyritään myös hyödyntämään pientuottajien tarjontaa. Yhdestä asiasta ei tingitä:

– Ravintolassamme käytetään ainoastaan suomalaista lihaa, Mika painottaa.

Lista liikkuu pitkälti poron ja kalan ympärillä. Ylivoimaisesti myyvin tuote on poronkäristys.

– Tällä hetkellä ihmiset kysyvät myös BBQ Club Sandwichiä, joka valmistetaan nyhtöporosta, hän jatkaa.

Alkupalojen kohdalla kiistaton suosikki on Poroisännän kalareissu. Se on huikea yhdistelmä porotuotteita ja paikallista kalaa. Kuusamossa on oma meijerinsä, ja niinpä lähijuustot ovat myös suosittuja. Päivän kalansaalis on myös monen mieleen, se on ahventa tai siikaa, päivästä riippuen, ja aina tuoretta. Paikallisesta poronlihasta valmistettuja poroburgereita menee tuhansia kappaleita vuodessa.

– Olen aina sanonut työntekijöillemme, että ensimmäisenä annoksessa on sen esillepano, seuraavaksi se miltä se maistuu, mutta kolmantena tulee aina tarina, hän huomauttaa.

Ravintola Talonpöydässä onkin aina sen verran aikaa, että ehditään kertoa asiakkaalle, jos tämä vain haluaa kuulla, mistä esimerkiksi hänen lautasellaan tarjoiltu poro on peräisin.

– Kaikki poronliha tulee meille nimittäin paikallisilta porotiloilta, Mika paljastaa.

Lähiruokakonseptissa yhtenä kysymysmerkkinä voi usein olla riittävä saatavuus, mutta ravintola Talonpöytä on selvinnyt sen suhteen hyvin tähän asti.

– Osaamme ennakoida menekkiä niin porotuotteissa kuin kalapuolella. Totta kai tässä auttaa hyvä suunnittelu ja sujuva yhteistyö tuottajiemme kanssa, hän toteaa.

Lista elää sesonkien mukaan. Esimerkiksi marraskuulla tullutta uutta listaa varten tuottajilta kyseltiin tarkoin, mitä tuotteita olisi saatavilla siten, että päästäisiin vähintään joulun ylitse ja lista suunniteltiin sen mukaan.
Rukan tilausravintolat sitovat uusina toimintoina paljon voimavaroja tässä vaiheessa.

– Katsomme yhdessä Ruka Safarin kanssa miten resurssit riittävät ja menemme eteenpäin muutama kuukausi kerrallaan, hän toteaa.

Joulu on iso sesonki ja esimerkiksi jouluaaton kattaukset Kontionluolaan ovat jo varhain lähes loppuunmyytyjä.
Rukalla järjestetään lisäksi niin sanottuja Lappi-illallisia kahdesti viikossa.

– Niiden avulla voimme nostaa paikallisten tuottajien tarjontaa entistä paremmin esille. Meillä on kova luottamus pientuottajiin, ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin, ravintolayrittäjä Mika Määttä päättää.

Remember Me

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.