Ravintola-ala kaipaa kipeästi hyviä uutisia

Kevään orastava optimismi kaatui kesällä deltavariantin myötä tehtyihin rajoituksiin.

Ravintola-alan yrittäjät ovat olleet kovilla jo puolentoista vuoden ajan. Maaliskuussa 2020 alkanut koronakurimus on kohdellut alaa ankaralla kädellä. Odotukset tilanteen paranemisesta olivat vielä keväällä korkealla. Kaunis ja lämmin kesä loi mitä mainioimmat puitteet kotimaan matkailuun, ja hulppeat säät suosivat ravintolatoimintaa.

Tilanne näytti lupaavalta, kunnes deltavariantti rantautui maahamme. Monen katse suuntautui epäonnisesti hoidettuun jalkapallofanien rajatestaukseen näiden palatessa kotiin Pietarissa järjestetystä MM-turnauksesta. Suuri yleisö ihmetteli täysin riittämättömiä varotoimia valtaosan matkailijoista jatkaessa matkaa suoraan eteenpäin ilman mitään testausta.

– Testaamisen ja jäljityksen aiheuttamat kustannukset ovat kuitenkin vain murto-osa verrattuna kokonaisen toimialan, kuten ravintolasektorin, ankariin rajoituksiin ja sulkemiseen. Tältä osin Suomen järjestelmä ontuu ja pahasti, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.

Hän korostaa, että jokainen matkailija on toki itse ensisijaisesti vastuussa siitä, että toimii vastuullisesti, käy testissä ja noudattaa karanteenia. Kymsoten surullisen kuuluisan rajatestauksen kohdalla on Timo Lapin mukaan kuitenkin kysyttävä, miten on mahdollista, etteivät viranomaiset olleet varautuneet riittävillä resursseilla testaamaan sitä palaajajoukkoa, joka oli odotettavissa Suomeen.

– Deltavariantilla on toki oma roolinsa, mutta viranomaistoiminta tässä yhteydessä on myös selvitettävä ja varmistettava, ovatko viranomaiset yritysten näkökulmasta toimineet lain mukaan.

Kuka päättää ja kantaa vastuun?

Moni pienempi yritys on joutunut lopettamaan toimintansa tilanteen käytyä mahdottomaksi asiakasmäärärajoitusten vuoksi. Tempoilevat koronarajoitustoimet ovat lietsoneet alalla epävarmuutta niin pitkään, että osa ammattilaisista on lähtenyt kouluttautumaan muille aloille. Tämä iskee pahasti myös isompiin ravintoloihin.

– Tilanne on vakava. Jopa ketjuyritykset joutuvat sulkemaan toimipisteitään työntekijöitten puutteen vuoksi. Ja tämä on vain yksi malliesimerkki siitä, mitä vahinkoa koronarajoitukset ovat saaneet aikaan, eikä valtiolta ole tähänkään saatu korvauksia, Lappi toteaa.

Henkiset ja taloudelliset voimavarat alkavat olla monella lopussa. Valtion korvaukset ovat heikkoja toisiin pohjoismaihin verrattuna. Monen mielestä ne eivät ole myöskään kohdentuneet oikein.

– Mikäli valtiovalta rajoittaa elinkeinotoimintaa jopa siinä määrin, että kokonainen toimiala suljetaan ja vieläpä kahteen otteeseen, olisi kohtuullista korvata tästä aiheutuvat menetykset, hän korostaa.

Mittava henkilöstö- ja opiskelijaravintolasektori on suurissa vaikeuksissa etätöiden ja -opintojen vuoksi. Timo Lappi toivookin, että lähiopetukseen päästäisiin siirtymään peruskoulujen ja lukioiden ohella myös ammattioppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.

– Tämä olisi tärkeää, ei ainoastaan terveellisen ruokailun näkökulmasta, vaan myös kokonaisen opiskelu- ja henkilöstöravintolasektorin ja niiden työntekijöiden selviytymisen kannalta. Etätyöhön siirtyminen on alalle suoranaista myrkkyä, hän toteaa.

Hallituksen perusteet sääntelylle ovat Lapin mukaan kestämättömiä, sillä ne perustuvat aiempiin uhkakuviin.

– Tartuntaluvut ovat olleet useita satoja päivässä jo monta viikkoa. Siitä huolimatta sairaanhoito ja tehohoito eivät ole olleet lähelläkään ylikuormittumista, hän toteaa.

Kriisin pitkittyessä valtioneuvoston ja aluehallintoviranomaisten vastuunjako on näyttäytynyt epäselvänä tavalliselle kansalaiselle. Kuka päättää ja kantaa vastuun, kun ihmisten elinkeinot ovat rajoitusten vuoksi uhattuna?

– Valtioneuvosto on ravintoloita koskevista rajoituksista päättäessään noudattanut suoraan alueellisten koronakoordinaatioryhmien päätöksiä. Näin ei voi olla asian laita; kyllä valtioneuvostolla on tartuntatautilain mukaan velvollisuus katsoa myös muita vaikutuksia, kuten sitä, miten nämä linjaukset vaikuttavat yritysten talouteen ja ihmisten toimeentuloon, Lappi huomauttaa.

Väliaikaiseksi tarkoitettu tartuntatautilain 58 d § tulisi MaRa ry:n mukaan poistaa kokonaan. Samalla tulisi poistaa viranomaisten mahdollisuus määrätä lohkomisesta.

– Näyttää siltä, että hallituksen on vaikeaa sopeutua nykyiseen tautitilanteeseen, rajoitusten purkamiseen ja palauttaa yrittäjille elinkeinovapaus ja työntekijöille oikeus työhön, Lappi huomauttaa.

Väliaikaiseksi tarkoitettu tartuntatautilain 58 d § tulisi MaRa ry:n mukaan poistaa kokonaan. Samalla tulisi poistaa viranomaisten mahdollisuus määrätä lohkomisesta.
– Näyttää siltä, että hallituksen on vaikeaa sopeutua nykyiseen tautitilanteeseen, rajoitusten purkamiseen ja palauttaa yrittäjille elinkeinovapaus ja työntekijöille oikeus työhön, Matkailu- ja Ravintolapalvellut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi huomauttaa.

Tapahtuma-alan kurimus

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n teettämä tuore jäsenkysely puhuu karua kieltään kongressi- ja messualan yritysten tilanteesta. Korona ja aluehallintovirastojen perusteettoman ankarat rajoitustoimet ovat ajaneet tapahtuma-alan yritykset ja työntekijät ahtaalle niin taloudellisesti kuin henkisestikin.

– Yli 90 prosentilla kongressi- ja messualan yrityksistä liikevaihto aleni kesä-elokuussa 2021 vähintään 50 prosentilla verrattuna vastaavaan aikaan vuonna 2019. Peräti 28 prosenttia alan yrityksistä oli suljettuina kesän ajan. Kolme neljästä alan yrityksestä ennustaa liikevaihtonsa laskevan vähintään 50 prosentilla myös syys-marraskuussa 2021 verrattuna vastaavaan aikaan vuonna 2019. Huolestuttavaa on, että alan työntekijöitä on siirtynyt muille toimialoille.

– Valtion tuet ovat tavoittaneet alan yritykset erittäin heikosti. Tilanne on yritysten ja niiden työntekijöiden kannalta kohtuuton etenkin ottaen huomioon, että meidän tiedossamme ei ole yhtään koronatartuntaa, joka olisi lähtenyt messuilta tai kongresseista, Lappi painottaa.

Tapahtuma-alan lisärajoituksia Timo Lappi pitää perusteettomina. Matkailu- ja ravintola-ala MaRa ry on tehnyt valituksia aluehallintovirastojen päätöksistä tapahtumien sääntelyssä.

– Siinä on meillä käytettävissä oleva oikeusturvakeino, mutta ravintolarajoitusten kohdalla ei sellaista mahdollisuutta ole. Valtioneuvoston ravintoloiden rajoituksista voidaan kannella oikeuskanslerille, mutta ei valittaa hallinto-oikeuteen. Oikeuskanslerin pitäisi kylläkin jo lähtökohtaisesti valvoa päätösten laillisuutta valtioneuvoston istunnoissa, hän toteaa.

Hiljattain laaditussa valtioneuvoston esityksessä myönnetään, että pitkään jatkuneet rajoitustoimet ovat osaltaan vaikuttaneet haitallisesti ihmisten hyvinvointiin. Uusi ehdotus antaisi esityksen mukaan ihmisille paremmat edellytykset osallistua erilaisiin tilaisuuksiin erilaisissa tiloissa. Valtioneuvoston yleisistunnossa 5.9. puututtiin muun muassa paljon keskustelua herättäneeseen turvavälikysymykseen. Valtioneuvosto esittää, että tartuntatautilain pykälästä 58d poistettaisiin lähikontaktin tarkka määritelmä sekä soveltamisen kriteerinä käytetty ilmaantuvuusluku. Esityksen mukaan laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Mistä uutta työvoimaa palvelualoille?

Ravintola-ala on koronaa edeltävinä vuosina ollut pitkään vetovoimainen erityisesti nuorten parissa, vaikka se onkin kärsinyt työvoimapulasta. Tällä hetkellä tilanne ammattioppilaitoksissa ei ole aivan niin huono kuin voisi kuvitella, joskin koronakriisin myötä tehdyt rajoitukset näkyvät sielläkin vähentyneinä opiskelijamäärinä.

Timo Lapin mielestä Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Eläkkeelle jäävät ikäluokat ovat liian suuria verrattuna niihin, jotka astuvat työelämään. Hän muistuttaa, että Suomi kilpailee muiden Pohjoismaiden kanssa ulkomaisesta työvoimasta, siksi toimeen olisi ryhdyttävä pontevasti, toki varmistaen samat työehdot ja työlainsäädäntö kaikille.

Se, miten alan yritykset selviävät syksyn tullen, riippuu paljolti siitä, miten Suomessa löydetään keinot avata yhteiskuntaa siten, että yritykset voivat tehdä suunnitelmia edes lyhyellä jänteellä. Hallituksen ja aluehallintovirastojen tempoileva ote rajoitusten asettamisessa ja niistä viestimisessä on aiheuttanut alalle epävarmuutta ja mittaamatonta taloudellista vahinkoa.


Matkailijoiden kulutuksessa kyse miljardeista euroista

Business Finlandin 6.9. julkaiseman arvion mukaan matkailijoiden kulutus pienenee tänä vuonna maassamme noin 30–40 prosenttia. Mikäli matkailun elpyminen alkaa kuluvan vuoden marras-joulukuussa, kulutus supistuu noin 30 prosenttia, toisin sanoen yli 5 miljardia euroa. Jos elpyminen alkaa kuitenkin vasta keväällä 2022, kulutus laskee noin 40 prosenttia, eli reilut 6 miljardia euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö on laatinut arvion yhdessä Visit Finlandin, Tilastokeskuksen, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n ja Suomen Matkailualan liitto SMAL ry:n kanssa. Arviota on verrattu vuoden 2019 lukuihin.

Saman arvion mukaan kestää ainakin vuoteen 2023 ennen kuin kysyntä palautuu vuoden 2019 tasolle. Suomeen suuntautuva matkailu ja suomalaisten ulkomaanmatkailu elpyvät huomattavasti kotimaanmatkailua hitaammin.
Myös vaihtoehtoon, jossa matkailukysyntä jää pidemmällä jänteellä aikaisempaa pienemmäksi, on syytä varautua.
Kansainvälisessä matkustamisessa kulutus supistuu yhä rajusti. Koronakriisi leikkaa ulkomaisten matkailijoiden kulutuksesta Suomessa tänä vuonna noin 70–80 prosenttia, eli 3,8–4,3 miljardia euroa. Tämä on merkittävä osuus Suomen palveluviennistä, josta matkailu muodosti 16 prosenttia aiempina vuosina, ja oli näin kolmanneksi merkittävin palveluviennin ala.

Suomalaisten ulkomaanmatkailusta syntyvä kulutus Suomessa vähenee noin 76–86 prosenttia eli noin 1,7–2,0 miljardia euroa. Ulkomaanmatkailun osuus matkailun kokonaiskysynnästä oli ennen kriisiä noin 15 prosenttia, tänä vuonna enää noin 5 prosenttia. Suurin osa tästä muodostuu kotimaisten lento- ja laivaliikenteen sekä matkatoimistojen palveluista. Kotimaanmatkailusta aiheutuva kulutus pysyy arvioiden mukaan lähes vuoden 2019 tasolla. Kotimaanmatkailun osuus oli ennen kriisiä lähes 55 prosenttia Suomen matkailun kokonaiskysynnästä ja kasvaa tänä vuonna 82–87 prosenttiin. Näiden lukujen pitäisikin herättää päättäjät tosi toimiin matkailu- ja ravintola-alan pelastamiseksi.

 

 

Matkailun merkitys alueittain

Business Finlandin What’s up: Ennusteet & ennakointi -seminaarissa julkaistiin 6.9.2021 alueellinen matkailutilinpito, joka kuvaa maakuntakohtaisesti matkailun talous- ja työllisyysvaikutuksia.

Matkailun merkitys vaihtelee suuresti alueellisesti. Vuosina 2017–2019 kotimainen matkailukysyntä nousi 10,5 mrd. eurosta 11,0 mrd. euroon eli noin kahden prosentin vuosivauhtia. Merkittävintä kasvu oli Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa.

Vuosina 2017–2019 ulkomaalaisten Suomeen suuntautuva matkailu kasvoi noin kahdeksan prosenttia vuodessa. Ulkomaisen kysynnän kasvu kohdistui lähes yksinomaan Uudel

lemaalle ja Lappiin. Yli puolet, eli noin 8,2 miljardia euroa, matkailun kokonaiskysynnästä kohdistui Uudellemaalle.
Matkailutoimialoilla työskenteli vuonna 2019 koko maassa 154 000 henkilöä eli 5,8 prosenttia työvoimasta. Osuus oli tätä korkeampi Ahvenanmaalla, jossa se oli 21,4 %, Lapissa 8,4 %, Uudellamaalla 6,5 % ja Etelä-Karjalassa 6,1 %. Uudellamaalla matkailualoilla työskenteli 60 800 työllistä eli noin 40 prosenttia matkailualojen työllisistä.

Tilastokeskuksen työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiantona toteuttama alueellinen matkailutilinpito –raportti sisältää vuoden 2018 tiedot sekä vuoden 2019 ennakkotiedot maakuntakohtaisesta matkailukysynnästä, matkailun aikaansaamasta arvonlisästä (bkt) ja työllisyydestä matkailutoimialoilla. Koko maata koskevat tiedot selviävät Visit Finlandin julkaisemasta kansallisesta matkailutilinpidosta.

Lähde: Mara.fi

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp
Ympäristö & Yritys Tänään- Tilaa uusi lehti Diginä

UUSIN LEHTI

Liity Facebook -ryhmään

Tilaa uutiskirje

Viikottainen kooste alan tärkeistä uutisista sähköpostiisi

Tulevat tapahtumat

16 maaliskuun, 2022-
18 maaliskuun, 2022

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.