Rönttösrouva – pienleipomo, joka ponkaisi maailmankartalle

Merja Järvisen vuonna 1992 perustaman leipomo-konditoria Rönttösrouvan juuret ovat syvällä Kainuussa. Kuhmon Kamarimusiikkifestivaaleille matkanneet helsinkiläiset ihastuivat ikihyviksi paikalliseen perinneherkkuun, rönttöseen, ja alkoivat kysellä miten sitä saisi tarjolle Helsinkiin.

Merjan äiti oli perustanut Kainuuseen leipomon, jonka toimintaa osa Merjan siskoista jatkoi äidin siirryttyä eläkkeelle. Muun perheen lievästä painostuksesta Merja laittoikin paistopisteen pystyyn Helsingissä. Ensi alkuun tuotteet toimitettiin sinne raakapakasteina Kainuusta, mutta kohta jo ryhdyttiin miettimään toiminnan siirtämistä pääkaupunkiseudulle.

Saana Lampinen on toiminut Rönttösrouvan leipomoyrittäjänä vuodesta 2015. Hän on leipomon perustajan Merja Järvisen miniä. Perheen piirissä säilynyt yritys on vakiinnuttanut asemansa pääkaupunkiseudulla.

Perinneherkkuja linnanjuhliin
Vuosien varrelle on mahtunut paljon. Martti Ahtisaari halusi presidenttikautenaan suosia itsenäisyyspäivän juhlassa maanläheisiä, kotimaisista raaka-aineista valmistettuja perinneherkkuja. Niinpä Linnan juhliin tilattiin Rönttösrouvan savumuikkunyyttejä ynnä muita cocktail-paloja.

Vuonna 2015 rakennettiin oma jauholeipomo ja vanha leipomo sekä myymälä saneerattiin täysin. Jälkimmäinen on  tätä nykyä gluteenittoman konditorian käytössä ja tilassa toimii myös kahvila.

– Näin pystyimme vastaamaan muuttuneeseen kysyntään. Gluteenittoman leipomon sijoittaminen Järvenpään pisteen yhteyteen olisi vaatinut täydet tilaerittelyt, mikä olisi ollut haasteellista, Lampinen valottaa.

Ensi vuonna leipomo-konditoria Rönttösrouva viettää jo 30-vuotisjuhlaansa. Tuotanto on Helsingin päässä siirtynyt täysin omiin nimiin. Moderneista ratkaisuista huolimatta kaikki tehdään edelleen käsityönä ja perinteitä kunnioittaen. Esimerkiksi riisipiirakat ja rönttöset rypytetään yhä käsin. Osaavan henkilökunnan rooli on keskeinen. Vuosien varrella henkilökunnan määrä on kaksinkertaistunut, ja tällä hetkellä leipomo työllistää kaikkiaan 12 henkeä.

Vaikka Saana itse onkin ollut vetämässä leipomoa jo vuodesta 2015 asti, hänen päätoimensa on toisaalla.

– Teen arkisin töitä myynnin ja markkinoinnin parissa, ja johdan leipomoa illat ja viikonloput. Siinä missä ennen pelasin koripalloa, minulla on nyt tämä harrastus, hän toteaa naurussa suin.

WC-paperirullakakun suosio löi kaikki ällikällä
Maaliskuussa 2020 tapahtui asia, joka mullisti arkisen elämänmenon täysin. Koronakriisi iski Suomeen ja muuhun maailmaan sulkien yhteiskunnat ja suistaen yritykset kuilun partaalle. Rönttösrouvan tilaukset sulivat tyhjiin parissa päivässä.

Saana ja kumppanit seurasivat lamaantuneina uutisista, mitä maailmalla tapahtui ja alkoivat pohtia miten se vaikuttaisi heidän toimintaansa. Huvitusta kuitenkin herätti se, miten ihmiset hamstrasivat vessapaperia marketeissa. Olo oli epätodellinen. Yhtäkkiä kiire olikin poissa, eikä hetkeen tiennyt mitä tehdä.
– Olimme todella pulassa. Sitten kondiittorimme heitti idean vessapaperirullakakusta, josta innostuimme välittömästi, Saana kertoo.

Hän päätti, että sitä voisi kokeilla ihan huumorimielessä. Kakusta otettu kuva lähti kuitenkin leviämään sosiaalisessa mediassa kulovalkean tavoin. Kohta asiasta kirjoitettiin ympäri maailmaa ja suomalaisinnovaatiota ihmeteltiin Reutersia myöten. Puodin ovi kävi tiheään. Toimittajien ohella myös asiakkaat napsivat kuvia, ja kakun saaman huomion ansiosta tilauksia alkoi tulvia ovista ja ikkunoista.  Kakun suosio oli lyönyt leipomon väen ällikällä.

– Olimme aina hoitaneet kaikki toimistopuolen työt perinteisesti, ja meillä oli käytössä vain kaksi puhelinlinjaa ja meili. Puheluun vastatessa oli jo kuusi muuta jonossa, hän kuvailee.

Nyt piti hoitaa puhelintilauksia kellon ympäri ja samalla yrittää palvella sitä ihastuttavaa asiakastulvaa, joka oli yllättäen löytänyt tiensä ovesta sisään. Leipomossa oltiin jonkin uuden, jännittävän äärellä.

Apuun riensi tuttu IT-yrittäjä, joka rakensi Rönttösrouvalle nopeasti oman verkkokaupan. Sen avulla saatiin oikaistua useampi mutka, ja päästiin jotenkin tilanteen herroiksi.

Koronavuosi on koetellut monia yrityksiä ankaralla kädellä. WC-paperirullakakun saama massiivinen julkisuus koitui kuitenkin Rönttösrouvalle siunaukseksi. Eivät vain helsinkiläiset innostuneet tilaamaan kakkuja, vaan tilauksia tulvi Turkua, Tamperetta, ja jopa Oulua myöten.

– Mediahuomion ansiosta ihmisten tietoisuus meistä laajeni huimasti, Saana toteaa.

Julkisuus siivitti muiden tuotteiden myyntiä ja toi paljon uusia asiakkaita ympäri Uuttamaata. Tämän myötä vältyttiin työntekijöiden lomautuksilta. Keväällä 2021 vietettiin WC-paperirullakakun vuosipäivää ja sen kunniaksi siitä lanseerattiin uusi, päivitetty versio.

Rönttösrouva on kerännyt matkan varrella mainetta ja kunniaa. Kauppalehti myönsi yritykselle vuonna 2019 kasvuyritys-sertifikaatin. Maailmanlaajuinen huomio poiki tunnustusta ulkomaita myöten: Rönttösrouva oli arvostetun Prestige Awards -kilpailun voittajia pienten ja keskisuurten yritysten kategoriassa. Leipomo sai humoristisen tuotteensa ansiosta palstatilaa ympäri maailmaa, kaikilla mantereilla Etelä-Mannerta lukuun ottamatta.

– Nämä ovat olleet todellisia valonpilkahduksia, kun olemme pyrkineet pitämään työntekijämme motivoituneina kaiken murroksen keskellä, Saana Lampinen toteaa.

Tämän päivän asiakas on laatutietoinen
Saana seuraa tarkoin ruokatrendien kehittymistä jo oman työnsäkin puolesta. Street food ja kotona kokkaaminen ovat nostaneet päätään ravintoloiden ollessa kiinni. Hänen mukaansa reilun viiden viime vuoden aikana on leipäsektorilla ollut havaittavissa kuitenkin iso murros. Siinä missä suomalaiset suosivat takavuosina markettien pussileipää, on kiinnostus pienleipomoiden tarjontaan kasvanut selvästi.

– Ruisleipähän on ollut meillä Suomessa kansallisruoka ja ruista kulutetaan noin 16 kg per henkilö vuodessa. Meidän leipämenekkiämme tarkastellessa eniten ostetaan kuitenkin vaaleaa tai sekaleipää. Etenkin levain ja ciabatta -tyyppiset leivät ovat erityisen suosittuja, Saana toteaa.

Kuohkeat vehnäleivät, joissa on juuren maku ja tietty säilyvyys, ovat siis tämän päivän sana Kuluttajat arvostavat ennen kaikkea sitä, ettei leivonnassa käytetä jauhonparanteita, vaan leipä valmistetaan perinteisellä tavalla.

– Juureen leivotussa leivässä on vahva ominaismaku. Meilläkin on käytössä 100 vuotta vanha juuri, hän valottaa.

Gluteeniton tarjonta on pitänyt asemiaan jo pidempään. Toisaalta ihmisten kiinnostus siihen, mitä ylipäätään syödään, on noussut. Ilmiö on nähtävissä myös muiden ruokatuotteiden parissa; ruuan alkuperä kiinnostaa ihmisiä ja massatuotteiden rinnalla suositaan nyt mielellään pientuottajien tarjontaa.

– Konditoriatuotteista taas kysytään eniten ehkä kustomoituja kakkuja. Ihmiset haluavat itse määritellä kakun ulkonäön ja sisällön. Kakuista voidaan tehdä hyvinkin näyttäviä, Saana jatkaa.

Mukana BBC:n ja Discovery Channelin ohjelmissa
Kainuun suunnalta tuleva tervaleipä on erikoisuus, jota Ronttösrouva valmistaa vegaanina. Kuhmossa oltiin entisaikaan hyvin omavaraisia. Tervanpoltto oli tavallista ja Kainuun tärkeimpiä elinkeinoja. Kallisarvoinen kauppatavara kuljetettiin vesiteitse Kuhmosta Ouluun.

– Tuotamme Kuhmosta suvun valmistamaa elintarviketervaa leipoaksemme siitä aitoa tervaleipää, Saana kertoo.

Sen hienostunut savunmaku tulee juuri tervasta, ja leipä sopii erinomaisesti kalan tai lihakeiton kaveriksi, mutta vaikka pelkän juuston kanssa nautittavaksi. Vaikka tervaleipä on joulupöydän suosikki, myydään sitä ympäri vuoden.

Suomalaisista leivistä ja leivonnaisista olisi Saanan mukaan vientituotteeksi asti. Esimerkiksi juureen leivotulle ruisleivälle löytyisi varmasti Saksan markkinoilta kiinnostunutta asiakaskuntaa. Suomi onkin onnistunut viime vuosina valtaaman sieltä jossakin määrin takaisin osuuksia Ruotsilta.

Vaikka Rönttösrouva onkin pieni leipomo, on se herättänyt kiinnostusta ulkomaita myöten 2018. Parisen vuotta sitten Discovery saapui kuvaamaan muikkukukon valmistusta Delicious Destinations -sarjaansa.

Rönttösrouvan kainuulaisittain valmistettu muikkukukko poikkeaa kuopiolaisesta sikäli, ettei sen valmistukseen käytetä lainkaan silavaa, ja kukko leivotaan avonaiseksi. Viime vuonna puolestaan BBC kävi kuvaamassa rönttösen tekoa.

– Molemmissa ohjelmaformaateissa oli toki tulokulmana erikoisuudet ja jännittävä makuelämys. Etenkin amerikkalaisista kokonaisten kalojen syönti leivonnaisessa voi tuntua hyvinkin eksoottiselta, samoin kuin rönttönen, joka valmistetaan imelletystä perunasta ja puolukasta, hän toteaa hymyillen.

Se pieni mutta tärkeä ero
Raaka-aineiden merkitys leivonnalle on Saanan mukaan iso.

– Leipomoyrittäminen on liiketoimintaa, jossa kannattavuuden pitää olla kunnossa. Emme kuitenkaan halua tehdä tulosta raaka-aineiden kustannuksella, hän huomauttaa.

Monia raaka-aineita saisi Saanan mukaan puolta halvemmalla. Ongelmana on, ettei niitä käyttämällä pääse samaan lopputulokseen kuin laadukkailla komponenteilla. EU:sta tuotetun lihan asemesta leipomo käyttää esimerkiksi mieluummin kotimaista lihaa.

– Tuotteemme ja reseptiikkamme nojaa kotimaisiin, puhtaisiin raaka-aineisiin, hän huomauttaa.

– Ja tällä tarkoitan sitä, että esimerkiksi vehnä on vehnää eikä mitään valmisjauhosekoitusta.

Vapun suosikki, itse valmistettu sima, tehdään sekin aidoista sitruunoista, jotka ovat vielä luomua. Tämä siksi, että hedelmistä puristettavan mehun maku on aivan toinen kuin valmismehussa, ja antaa hienon suutuntuman.

– Loppujen lopuksi nämä pieneltä tuntuvat asiat ovat niitä, joista syntyy käsin tehdyn maku, Saana Lampinen kiteyttää.

https://ronttosrouva.fi

Toimittanut: Irmeli Kojonen
Kuvat: Rönttösrouva

Remember Me

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.