Kuva. Leena Lahdenvesi-Korhonen
Grillauskausi on parhaimmillaan, ja monessa grillissä tirisee liha. Maa- ja kotitalousnaiset (MKN) muistuttaa, että lihavalinnalla on merkitystä luonnon monimuotoisuudelle ja sen kautta ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnille.
Kesä on grillaamisen sesonkiaikaa, ja monen suomalaisen grillissä kypsyy myös lihaa. MKN kannustaa pohtimaan lihavalintoja kestävyyden näkökulmasta. Kun lihaa syödään, kannattaa suosia lähellä tuotettua luonnonlaidunlihaa, riistaa tai poroa.
Laidunnus on aktiivista luonnonhoitoa
Luonnonlaidunliha, riista ja poronliha ovat ekologisesti kestävämpiä vaihtoehtoja kuin tehotuotettu liha. Luonnonlaidunlihalla tarkoitetaan perinnebiotoopeilla ja muilla luonnonlaitumilla vapaana laiduntavien nautojen ja lampaiden lihaa. Laidunkauden aikana eläimet eivät saa lisäruokintaa, vaan ne syövät ainoastaan laitumen luontaista kasvillisuutta.
Laiduntaminen ei ainoastaan mahdollista eläimille niiden luontaista käyttäytymistä, vaan sillä on myös tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä. Luonnonlaitumet, kuten rantaniityt, hakamaat, kedot ja muut perinnebiotoopit, ovat nykyisin harvinaistuvia luontotyyppejä. Niiden säilyminen edellyttää laidunnusta tai niittoa. Ilman hoitoa ne kasvavat vähitellen umpeen, jolloin niille ominainen kasvi- ja hyönteislajisto taantuu tai häviää kokonaan.
”Jokaisella luontotyypillä on oma kasvilajistonsa ja siihen erikoistuneet hyönteislajinsa”, sanoo MKN Keskuksen kehitysjohtaja Leena Lahdenvesi-Korhonen.
”Monet perhoset, kovakuoriaiset ja pistiäiset ovat riippuvaisia tietyistä ravintokasveista. Kun laidunnus pitää niityt avoimina ja lajistoltaan monipuolisina, hyötyy koko ravintoverkko aina pölyttäjistä lintuihin ja muihin eläinlajeihin saakka.”
Luonnon monimuotoisuus on välttämätöntä niin ruoantuotannolle kuin ihmisten hyvinvoinnillekin. Sekä ilmastonmuutos että luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen haastavat ruoantuotantoa ja heikentävät ympäristön kykyä sopeutua muutoksiin. Mitä monimuotoisempi luonto on, sitä paremmin se kestää häiriöitä ja sopeutuu muuttuvaan ilmastoon.
Tutkimusten mukaan suomalaisen ruokavalion vaikutuksia luontoon voidaan vähentää lisäämällä kasvisten käyttöä ja tekemällä harkittuja lihavalintoja.
”Kasvispainotteinen ruokavalio on ympäristön kannalta hyvä valinta, mutta myös sillä on merkitystä, millaista lihaa lautaselle päätyy” toteaa MKN kehityspäällikkö Marita af Klercker.
“Luonnonlaidunliha, riista ja poro ovat esimerkkejä kestävästi tuotetuista lihavaihtoehdoista.”
Vinkki kesän grillaajalle
Kesän ruokapöydässä voi yhdistää parhaat puolet: runsaasti sesongin kasviksia ja kohtuullisesti vastuullisesti tuotettua lihaa. Esimerkiksi erilaiset salaatit, grillatut kasvikset ja kotimaiset marjat täydentävät ateriaa, jonka pääraaka-aineena voi olla luonnonlaidunliha, riista tai poro.
Pienilläkin valinnoilla voi tukea sekä omaa hyvinvointia että luonnon monimuotoisuutta.
Luonnonlaidunlihaa saa suoraan tiloilta, lähiruokamyymälöistä ja yhä useammin myös päivittäistavarakaupoista. Lihan alkuperästä ja tuotantotavasta kannattaa kysyä.
Kun valitset luonnonlaidunlihaa, tuet samalla paikallista tuottajaa, laiduneläinten lajinmukaista käyttäytymistä ja arvokkaiden perinnebiotooppien hoitoa. Yksi valinta – monta hyvää vaikutusta.
Reseptit ja teksti on tuotettu osana Ilmastotaitaja-hanketta, joka nostaa tutkittua tietoa esiin keskustelun tueksi. Hanketta rahoittaa Uudenmaan elinvoimakeskus Euroopan maaseuturahastosta.
Reseptit
Liha-kasvisvartaat
4 annosta
G M
Valmistusaika n 45 min + marinointi 3–12 t
400–500 g sisä-, ulko- tai paahtopaistia
2 valkosipulinkynttä
2 rkl rypsiöljyä
2 rkl hienonnettua tuoretta rosmariinia tai timjamia
1 tl sinappia
1 rkl hunajaa
1 rkl omenaviinietikkaa tai sitruunamehua
(1 rkl soijakastiketta)
pari rouhaisua mustapippurimyllystä
(suolaa)
Kasvikset:
n. 8 varhaisperunaa
2–3 porkkanaa
4 kesäpunajuurta
300 g kesäkurpitsaa
4 kesäsipulia ilman varsia
8 pienehköä herkkusientä (tai kantarelleja, haperoita tai tatteja)
Pinnalle:
öljyä, suolaa ja pippuria
1. Leikkaa liha poikkisyin noin 3 cm kokoisiksi kuutioiksi.
2. Sekoita marinadin ainekset. Jos et käytä soijakastiketta, lisää marinadiin 1 tl suolaa.
3. Laita lihat tukevaan muovipussiin tai kannelliseen rasiaan. Kaada päälle marinadi. Kääntele lihoja ja anna maustua jääkaapissa vähintään muutama tunti, mieluiten yön yli.
4. Ota lihat huoneenlämpöön 30 minuuttia ennen grillausta. Laita puiset grillivartaat likoamaan veteen.
5. Valmistele kasvikset. Keitä perunat, porkkanat ja punajuuret lähes kypsiksi. Puolita perunat, leikkaa porkkanat noin 3 cm mittaisiksi pätkiksi ja punajuuret neljään osaan.
6. Leikkaa kesäkurpitsa noin 3 cm kokoisiksi lohkoiksi, puolita sipulit ja herkkusienet tarvittaessa.
7. Sivele kasvikset öljyllä ja ripottele pinnalle hiukan suolaa ja pippuria.
8. Pujota lihat ja kasvikset varrastikkuihin ja grillaa kuumassa grillissä 2–4 minuuttia per puoli, kunnes lihat saavat pintaan kauniin värin.
Tarjoa lisäkkeenä esimerkiksi kermaviilistä tai jogurtista ja yrteistä sekoitettua kastiketta tai tsatsikia. Hienonna vartaisiin käytettyjen sipulien varret kastikkeen sekaan.
Vinkki: Tee erikseen lihavartaita ja kasvisvartaita, niin saat paremmin varmistettua niiden kypsyyden. Voit myös grillata kasvikset erikseen foliossa tai paistaa ne parilalla.
Kokeile lihaa myös leivän kanssa. Voit täyttää lihalla pieniä perunarieskoja, kääräistä sitä isoon rieskaan tai sujauttaa hampurilais- tai hodarisämpylän väliin.
Mehevä makkarapasta
4–5 annosta
valmistusaika noin 25 min
noin 250 g täysjyväspagettia tai muuta pastaa
noin 300 g raakamakkaraa (esim. lammas)
3 kesäsipulia varsineen
2 valkosipulinkynttä
noin 300 g kesäkurpitsaa
pieni paprika
4 tomaattia
noin 3 rkl rypsiöljyä
0,5 tl suolaa
0,5 tl rouhittua mustapippuria
kourallinen tuoretta basilikaa
(noin 2 dl voimakasta juustoa raasteena)
1. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. Ota pari desilitraa keitinvettä talteen.
2. Leikkaa pastan kypsyessä makkara palasiksi esimerkiksi saksilla. Suikaloi sipulit ja silppua varret sekä valkosipuli. Poista kesäkurpitsasta kanta ja leikkaa kesäkurpitsa suikaleiksi. Halkaise paprika, poista siemenet ja kanta ja paloittele paprika. Lohko tai leikkaa tomaatit kuutioiksi.
3. Kuumenna öljy isolla pannulla ja paista sipulisuikaleita, kesäkurpitsaa ja paprikaa siinä hetki.
4. Lisää valkosipuli ja makkarat ja jatka paistamista, kunnes makkarapalat saavat väriä, noin 5 minuuttia.
5. Sekoita joukkoon tomaatit ja sipulinvarret sekä osa pastan keitinvedestä. Kuumenna muutama minuutti ja lisää tarvittaessa keitinvettä.
6. Mausta suolalla ja pippurilla. Kääntele sekaan pasta ja ripottele pinnalle silputtu basilika sekä halutessasi juustoraastetta.
Mehevät jauhelihapihvit
4 annosta
G
valmistusaika noin 20 minuuttia
400 g jauhelihaa
1–2 perunaa
1 kesäsipuli varsineen
1 tl suolaa
0,25 tl rouhittua mustapippuria
Täyte:
2 rkl kapriksia
1–2 tl sinappia
1 dl juustoraastetta
Paistamiseen:
öljyä ja voita
1. Laita jauheliha kulhoon. Raasta raa’at tai keitetyt perunat hienoksi raasteeksi jauhelihan päälle.
2. Silppua sipuli ja hienonna varret. Ota varsisilpusta noin 0,5 dl erikseen ja lisää loput sipulit jauhelihan joukkoon. Mausta suolalla ja pippurilla ja sekoita tasaiseksi.
3. Jaa massa 8 osaan ja taputtele palat kostutetulle leikkuulaudalle pihveiksi.
4. Sekoita kaprikset, sinappi, juusto sekä sipuli ja lusikoi seos neljälle pihville.
5. Aseta täytteettömät pihvit täytettyjen päälle ja painele reunat hyvin kiinni.
6. Paista pannulla tai muurikalla 5 minuuttia kummaltakin puolelta, tai kunnes pihvit ovat kauniin ruskeita.
Tarjoa esimerkiksi keitettyjen perunoiden ja vihreän salaatin kanssa.
Lisätietoja:
Kehitysjohtaja
Leena Lahdenvesi-Korhonen
leena.lahdenvesi-korhonen@mkn.fi
p. 040 523 5133
Kehityspäällikkö
Marita af Klercker
marita.afklercker@mkn.fi
p 040 526 4619