Lihan alkuperä Henri Uotila.
Ravintolat, kahvilat, laitosruokalat ja esimerkiksi grillikioskit ovat velvollisia kertomaan asiakkaille, mistä maasta tarjoiltava liha on peräisin. Tieto on annettava kirjallisesti esimerkiksi ruokalistassa tai infotaululla. Tiedon pitää olla saatavilla ennen kuin asiakas tekee ostopäätöksen – pelkkä vastaus asiakkaan suulliseen kysymykseen ei riitä.
Asetus koskee naudan-, sian-, lampaan-, vuohen- ja siipikarjanlihaa, myös jauhelihaa. Lihan alkuperä on ilmoitettava, vaikka lihaa olisi ruoka-annoksessa vain vähän. Lihan alkuperämaalla tarkoitetaan maata, jossa eläin on kasvatettu.
Asetus ei koske hevosen- tai riistanlihaa eikä lihavalmisteita tai raakalihavalmisteita. Käytännön esimerkki lihavalmisteesta on vaikkapa ravintolaan valmiina ja kypsennettynä hankittu hampurilaispihvi tai lihapullat. Raakalihavalmisteeksi tulkitaan esimerkiksi valmiiksi marinoitu broilerinliha. Jos ravintolassa marinoidaan tuoreita broilerin rintafileitä, jotka kypsennetään, on lihan alkuperämaa ilmoitettava.
Aterian ainesosana käytetyn lihan alkuperämaa tulee ilmoittaa seuraavanlaisesti: ”alkuperämaa: (EU-maan tai muun kuin EU-maan nimi)”. Jos tarjoilupaikoissa käytetään aterian ainesosana lihaa, ja sen alkuperä ilmoitetaan vapaaehtoisesti Hyvää Suomesta -merkillä, asetuksen edellyttämä tieto lihan alkuperämaasta täyttyy.
Alkuperätiedot voi ilmoittaa ruokalistassa, ilmoitustaululla tai sähköisesti esimerkiksi näytöllä. Verkkokaupassa kuluttajalle on annettava samat tiedot kuin tarjoilupaikassa.
Elintarvikevalvonta tarkastaa alkuperämaan ilmoittamisen Oiva-valvonnan yhteydessä. Jos tieto puuttuu, voi se vaikuttaa ravintolan Oiva-arvosanaan.
Maa- ja metsätalousministeriön asetus on ollut voimassa vuodesta 2019. Helmikuussa sen voimassaoloaikaa jatkettiin 30.4.2029 saakka.
Lisätietoja:
Heidi Siivonen
ruokamarkkina-asiantuntija
040 568 8802