Sisustussuunnittelijan tehtävä on yhdistää liiketoiminnan tavoitteet, tilan toiminnallisuus ja visuaalinen kokonaisuus. Suunnittelu alkaa siitä ymmärryksestä, miten tila tulee toimimaan arjessa ja tuottamaan kannattavaa liiketoimintaa.
In Design Sélinin perustaja Sari Selin-Perrin on tila- ja sisustus suunnittelija, joka luonnehtii itseään intohimoiseksi tunnelmien ammattilaiseksi.
– Tavoitteenani on auttaa ihmisiä rakastumaan arkipäiväänsä, eli suunnittelen tiloja, joissa he viihtyvät. Työni on asiakkaiden toiveiden kuuntelemista ja niiden tulkintaa. Kalustan ja sisustan heidän unelmatilansa sekä brändinsä, hän summaa.
Jo pikkutyttönä Sari nautti nukkekotien ja leikkimökkien sisustamisesta. Myöhemmin nuorena yhden kerran liftatessa hänelle sattui niin, että hän pääsi designerin kyytiin, joka kertoi hänelle ammatistaan ja työstään.
Seuraavana syksynä Sari aloitti suunnittelijan opinnot Ranskassa. Opintojen jälkeen hän työskenteli Ranskassa sekalaisissa sisustukseen ja rakentamiseen liittyvissä tehtävissä.
– Tein töitä sisustusmyymälöissä, suunnittelin, piirsin ja sisustin koteja sekä toimin rakennustyömaalla maalarina. Ainoana naisena siellä työskentely oli minulle erittäin kasvattavaa sekä ihmisenä että ammattilaisena, hän muistelee.
Monipuolinen käytännön kokemus avasi hänelle jotakin arvokasta – kokonaisvaltaisen ymmärryksen tilasuunnitteluun.
– En tarkastele tiloja vain visuaalisesta näkökulmasta, vaan ymmärrän myös toteutuksen, aikataulut ja työmaan realiteetit, hän painottaa.
Parin hiljaisemman viime vuoden jälkeen alalla on nähtävissä jo varovaista optimismia. Moni toimija tekee nyt harkittuja päivityksiä ja vaiheittaisia muutoksia kokonaan uusien avausten sijaan.
Paraikaa Sarilla on työn alla kolme eri kahvilaprojektia, joista kaikki ovat faceliftauksia, sekä kolmen ravintolan konsepti muutoksen kalustaminen ja sisustaminen. Lisäksi hänellä on Lontoossa yksi uusi, todella kiinnostava kohde.
Vaikka investointeja punnitaan aiempaa tarkemmin, Sarin mielestä olennaista on se, ettei projekteja ole laitettu jäihin – niitä tehdään vain hallitummin ja suunnitelmallisemmin.
– Mielestäni se kertoo halusta kehittää ja parantaa, eikä vain selviytyä. Esimerkkinä eräs asiakas, joka tällä hetkellä haluaa toteuttaa ravintolan faceliftistä vain puolet. Toinen puoli jätetään myöhemmäksi. Tämä on suunnittelijalle todella haastavaa mutta mielenkiintoista. Uusittu tila pitää yhdistää vanhaan tiukalla budjetilla siten, että kokonaisuus säilyy yhtenäisenä, hän kertoo.
Suomalainen funktionaalisuus ja ranskalainen vivahteikkuus
Tällä hetkellä Sari asuu synnyin kaupungissaan Tampereella, josta käsin hän tekee työkeikkoja eri puolilla Suomea ja myös Eurooppaa.
– Lähden aina mielelläni sinne minne projektini minua vievät. Historiastani johtuen käyn usein Ranskassa, Englannissa ja Monacossa, maissa joiden ruoka- ja ravintolakulttuuri ruokkivat luovuuttani, hän paljastaa. Sisustan siis myös koteja ravintoloiden ja julkisten tilojen rinnalla.
Sari ehti asua Ranskassa noin 30 vuoden ajan. Ensin hän asettui Lyoniin, Ranskan ruokakulttuurin sydämeen, ja muutti sittemmin maaseudulle idylliseen pikku kylään, viinipensaiden ja oliivipuiden katveeseen.
Vaikka Ranskan vuodet muovasivat Saria paljon, hän on aina tuntenut olevansa pohjimmiltaan suomalainen.
– Sisustuksessa rakastan erityisesti suomalaisen funktionaalisuuden ja ranskalaisen vivahteikkuuden välistä vuoropuhelua, hän valottaa.
Suomi edustaa hänelle rauhaa ja luonnonmukaisuutta, selkeyttä ja toimivuutta, materiaalien aitoutta sekä voimaa, joka asuu yksinkertaisuudessa. Ranskan mukana tulevat puolestaan tarinat, kerrokset, runo ja rohkeus.
– Näiden kahden maailman väliin rakentuu minun oma kädenjälkeni, hän kiteyttää.
Työssään Sari pyrkii yhdistämään ihmisen ja luonnon rytmin toisiinsa. Sitä tarvitaan, jotta tilassa olisi hyvä olla, ilmeneepä tämä rytmi sitten materiaalina, sävynä, kuviona tai äänimaailmana.
Lapin hiljaisuus ja karu kauneus puhuttelevat häntä, ja siellä hän haluaisikin toteuttaa yhä enemmän projekteja. Lapissa luonto on vahvasti läsnä, mikä luo ainutlaatuiset puitteet luovalle prosessille. Suunnittelussa Sari suosii aitoja materiaaleja.
Viihtyisä tila syntyy tasapainosta ja kontrastista
Sisustussuunnittelijan työ on todella haastavaa ja vastuullista. Ravintoloiden perustamiset ja faceliftit ovat monesti erittäin kalliita kokonaisuuksia.
– Minun vastuullani on hyvin paljon se, miten asiakas tulee viihtymään ravintolassa. Toki asiaan vaikuttaa moni muukin tekijä, kuten ruuan laatu, henkilökunta ja lokaatio, hän summaa.
Suunnittelussa häntä inspiroi tilojen transformaatio, eli se, miten tilasta voi tulla kaikin puolin sille asetettua vaatimusta parempi, kun sille annetaan siihen mahdollisuus.
– On kiehtovaa nähdä, miten kahvila- tai ravintolatilat voivat alkaa palvella liiketoimintaa entistä tehokkaammin, hän huomauttaa.
Onnistunut kokonaisuus syntyy tasapainosta sekä harkitusta kontrastista, joka herättää tilan – siitä, että kaikki elementit tukevat toisiaan. Juuri nämä materiaalien ja esineiden väliset jännitteet, mittasuhteet sekä valon ja varjon vuoropuhelu ovat suunnittelun suola. Luova prosessi käynnistyy usein jo ensimmäisessä tapaamisessa asiakkaan kanssa. Keskustelun myötä siirrytään intensiiviseen ideointivaiheeseen, jossa liiketoiminnan tavoitteet, tilan mahdollisuudet ja visuaalinen identiteetti alkavat muotoutua kokonaisuudeksi. Uusi projekti herää eloon.
Sarin mukaan palkitsevinta on nähdä suunnittelemassaan ravintolassa ensimmäistä kertaa asiakkaita.
– Olen erittäin kiitollinen siitä, että olen saanut tehdä todella monipuolisia ja välillä haastaviakin projekteja sekä täällä Suomessa että Ranskassa, Englannissa ja Monacossa.
Merkittävimpiä näistä lienevät kymmenen erittäin laadukkaan mökkihotellin, ravintolan sekä sauna & SPA uima-allasalue -kompleksin luominen ranskalaiselle kukkulalle keskelle ei mitään.
Toinen todella mittava projekti oli Ikaalisten kylpylän remontti, jonka erittäin nopea aikataulu teki siitä hyvin haastavan.
– Helsingin Messukeskuksen Rooftop ravintolan päivittäminen tälle vuosikymmenelle oli niin ikään mielenkiintoinen tehtävä. Laajasta ja seinättömästä tilasta toivottiin intiimimpää olohuonetta ja mielestäni onnistuin, hän summaa.
Kaiken ytimessä on kahvilan tai ravintolan identiteetti
Projekti lähtee liikkeelle pohjakartoituksesta eli keskusteluista asiakkaan kanssa. Olennaista on ymmärtää, mitä asiakas todella haluaa.
Selvitetään ravintolan tai kahvilan konsepti ja kohderyhmä, sekä tilan käyttötarkoitus: ketä, mitä ja miten tila palvelee, sekä millainen tunnelma tilassa työskentelevälle ja siellä vierailevalle ihmiselle halutaan luoda.
Uudistuksessa kannattaa miettiä myös asiakasprofiili. Ollaanko tyytyväisiä tämän hetkiseen vai halutaanko sitä muuttaa esimerkiksi nuoremmaksi tai vanhemmaksi, ja millä keinoin tämä saadaan toteutettua.
Alkukeskusteluihin kuuluu budjetista ja aikataulusta sopiminen, kilpailutilanne sekä tilaan liittyvät reunaehdot, kuten esimerkiksi talotekniikkaan liittyvät tekijät ja mahdollinen rakennusta koskeva suojelu.
– Realistinen budjetointi on todella tärkeää ennen projektin aloittamista. Olennaista on päättää, mihin panostetaan ja missä voidaan säästää siten, että lopputulos on sekä toimiva että taloudellisesti järkevä. Huolellisella ennakkosuunnittelulla vältytään kalliilta yllätyksiltä ja remontti etenee jouhevasti, Sari huomauttaa.
Seuraavaksi päästään toiminnalliseen tilasuunnitteluun, jossa määritetään asiakas reitit, liikkuminen ja paikkamäärien optimointi samalla viihtyvyydestä huolehtien, samoin kuin tiskin, keittiön ja asiakastilan suhde. Asiakkaan on tärkeä saada katsekontakti henkilökuntaan ravintolaan sisään astuessaan. Mietitään henkilökunnan työskentelyn sujuvuus sekä yleisesti esteettömyys ja turvallisuus.
Tämän jälkeen seuraa konseptin visualisointi, eli ravintolan ilmeen ja tunnelman määrittely sekä materiaalien, värien ja pintojen valinta. Valaistus ja akustiikka ovat keskeisiä suunnittelussa.
Piirretään pohjapiirrokset sekä kalustelayoutit ja valitaan kalusteet sekä niiden materiaalit. Sitten piirretään kiintokalus
teet ja muut mittapiirustukset sekä seinäprojektiot, eli havainnekuvat. Tarvittaessa näiden suhteen tehdään yhteistyötä arkkitehdin ja muiden suunnittelijoiden kanssa.
Viimeisin, eli dokumentointivaihe, on erittäin tärkeä projektin sujuvuudelle, sillä se luo pohjaa jouhevalle yhteistyölle urakoitsijan kanssa.
Tässä vaiheessa määritellään lisäksi kalusteet, niiden mitat, sopivat verhoilukankaat, valaisimet ja polttimot, somisteet ynnä viherkasvit. Samalla huomioidaan materiaalien käytännöllisyys, kuten julkisiin tiloihin soveltuvat lattiamateriaalit, joissa kuluminen ja lika eivät saa korostua. Suunnittelussa on tärkeää huomioida, että materiaalien toimitusajat voivat olla kuukausia.
Liian kireä suunnitteluaikataulu voi kostautua siten, että materiaalit ja kalusteet joudutaan vaihtamaan toisiin, koska tavaraa ei yksinkertaisesti pystytä toimitta maan etuajassa.
– Suosittelenkin kaikkia ravintoloitsijoita ottamaan yhteyttä suunnittelijaan riittävän aikaisessa vaiheessa. Tuotteiden ja kalusteiden valinnan jälkeen on näet tarpeen varata aikaa tarjouspyyntökierrokselle, Sari huomauttaa.
Hän on mielellään mukana myös astioiden sekä henkilökunnan vaatetuksen valinnassa. Ne ovat osa sitä punaista lankaa, joka muodostaa ravintolan tarinan – sen houkuttelevan kokonaisuuden, joka saa asiakkaan palaamaan. Tässä yhteydessä on syytä muistaa myös yhteistyö mainostoimiston kanssa, jotta menut, ikkunoiden teippaukset, fontit ja opastekyltit istuvat ilmeeseen.
Facelift vai kaikki uusiksi?
– Ravintolasuunnittelu on kuin slow food: ravintolan voi suunnitella kahdessa päivässä, mutta jos haluaa siitä sielukkaan, suunnittelulle kannattaa varata aikaa, Sari painottaa.
Isompaan remonttiin kannattaa lähteä silloin, jos ravintolan toiminnot eivät ole kohdallaan, esimerkiksi jos asiakasvirta ei pysty käyttämään tilaa optimaalisesti tai logistiikka on tehoton.
Täysremontti on paikallaan lisäksi silloin, jos ravintola on selvästi jäänyt ajastaan jälkeen tai keittiön ja salin toiminta suhde on huono.
Ensivaikutelma, nuo kaksi sekuntia sen jälkeen kuin asiakas astuu sisään, ovat keskeisiä. Tähän tarvitaan ulkopuolisen neutraalia näkökulmaa. Ravintoloitsijan kannattaa kysyä asiassa rohkeasti mielipiteitä asiakkailta sekä ammattilaisilta.
– Facelift riittää mielestäni silloin, jos kahvila tai ravintola toimii hyvin, mutta näyttää vain väsyneeltä. Samoin jos halutaan vastata trendiin tai sesonkiin nopeasti, hän huomauttaa.
Faceliftin voi tehdä myös hyvin budjettiystävällisesti.
Edullisessa ratkaisussa kannattaa Sarin mielestä pyrkiä kuitenkin mieluummin isoon wau-efektiin, joka muuttaa kokonaisilmettä kuin piensomisteiden hankintaan. Juuri tässä tehdään paljon virheitä. Kahviloiden ja ravintoloiden kannattaisikin ottaa matalammalla kynnyksellä yhteyttä suunnittelijaan ja kysyä tältä rohkeasti mahdollisuuksista ja hinnoista.
Ravintolaprojektit, varsinkin faceliftaukset, ovat monesti todella nopeita. Facelifteissä ravintola on kiinni ainoastaan kolme-neljä päivää, jona aikana tehdään kaikki tarvittava, sähkö-, putki- ja maalaustyöt mukaan luettuna.
On myös projekteja, joissa päätökset tehdään samalla, kun muutostöitä toteutetaan. Tämän tyyppisissä remonteissa tulee aina vastaan odottamattomia tilanteita, joissa korostuu urakoitsijan ja suunnittelijan saumaton yhteistyö.
Valtaosassa hankkeista urakoitsija tulee mukaan vasta toteutusvaiheessa. Sarin mukaan olisi kuitenkin suotavaa, että tämä voisi osallistua projektiin jo aiemmin.
Siitä olisi monenlaista hyötyä. Urakoitsija pystyy kommentoimaan kustannuksia jo luonnosvaiheessa, minkä ansiosta vältetään kalliit yllätykset ja suunnitelmien uudelleen tekeminen.
Kaikki kaunis ei ole helposti toteutettavissa. Urakoitsija tuo käytännön näkökulman rakenteisiin ja talotekniikkaan. Hän saattaa ehdottaa myös vaihtoehtoisia materiaaleja sekä järkevämpiä rakenneratkaisuja ts. huokeampia toteutuksia.
– Itse kysyn työmaalla mielelläni urakoitsijan ja muiden ammattilaisten mielipiteitä teknisistä toteutuksista. Heillä on uskomaton määrä tietotaitoa ja kokemusta, jota arvostan syvästi, Sari korostaa.
Toteutumisvaihe edellyttää kaikilta tekijöiltä joustamista, ratkaisukeskeisyyttä sekä roppakaupalla huumoria.
– Näissä facelifteissä on oma koukuttava energiansa, jossa luovuus nousee isosti esille. Hektisestä loppuhuipennuksesta huolimatta kaikki ravintolat on saatu auki ajallaan, hän toteaa hymyillen.
Aitous ja kerroksellisuus vahvoja trendejä
Klassisempaa linjaa suunnittelussa kannattaa suosia silloin, kun kahvilalta toivotaan pitkäikäisyyttä ja ajattomuutta.
Erityisesti pitkäaikaisissa vuokrasopimuksissa tai merkittävissä investoinneissa klassinen sisustus on usein taloudellisesti järkevä ratkaisu, koska se mahdollistaa tilan päivittämisen pienillä muutoksilla ilman, että koko ilme täytyy uusia.
Klassinen suunnittelu puoltaa paikkaansa historiallisten arvorakennusten kohdalla. Se toimii hyvin myös silloin, kun asiakaskunta on laaja ja monimuotoinen. Ajaton ympäristö ei rajaa käyttäjiä, vaan tuntuu helposti lähestyttävältä.
Hillitty kokonaisuus kestää aikaa sekä visuaalisesti että toiminnallisesti.
Usein paras ratkaisu on yhdistää klassinen pohja ja harkitut trendielementit, joita voi vaihtaa nopeasti ja kustannusystävällisesti – näin tila pysyy tunnistettavana ja kiinnostavana, muttei vanhene liian nopeasti.
Tällä hetkellä kahvila- ja ravintolainteriööreissä korostuvat Sarin mukaan aitous ja kerroksellisuus. Tilojen halutaan tuntuvan vähemmän valmiilta konsepteilta ja enemmän paikoilta, joihin voi asettua ja viihtyä.
– Tässä on iso ero Suomen ja Ranskan kahvilasuunnittelussa. Ranskassa kahvilat eivät tunnu viimeistä piirtoa myöten harkitulta kokonaisuudelta, vaan niissä on aina jätetty varaa sattumille, hän toteaa.
Epätäydellisyyden suosiminen saattaa olla jonkinlainen vastaveto digitaaliselle ja nopeatempoiselle arjelle sekä kauan vallinneelle jämptille skandinaavisuudelle. Myös valaistukseen ja akustiikkaan kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota
– Jonkin näköinen entistä rohkeampi persoonallisuus on selvästi näkyvissä: yksilölliset kalusteratkaisut, käsityön tuntu ja pienet yksityiskohdat sekä uskalias värien käyttö. Ollaan siirtymässä minimalismista yllätyksellisyyteen, hän puntaroi.
Sari näkee tässä vaikutteita kansainvälisistä kahvilakaupungeista. Sen ohella että suomalaiset matkustavat paljon. Myös netin eri alustat vaikuttavat trendeihin. Kahviloita ja ravintoloita ei suunnitella enää asiakaspaikkamäärä edellä, vaikka se onkin yhä tärkeää, vaan nyt korostetaan viihtyvyyttä ja rauhallista tilaa.
Vieraillessaan tammikuussa Pariisin sisustusmessuilla Sari pistäytyi samalla useammassa paikallisessa kahvilassa ja ravintolassa.
– Tyypillinen ranskalainen ravintola, jos näin voi sanoa, on kolkko, valkoinen tila ilman akustiikkaa ja tyyliä, mutta voi sitä tunnelmaa! Seurueessa käydään läpi Jean-Lucin ja Jeannen aviokriisit sekä Huguetten lapsenlasten toilailut mahdollisimman kovaäänisesti, Sari Selin-Perrin toteaa naurahtaen.
Kuva: Kim Saarinen, Modomo Films Oy
Haastattelu: Irmeli Kojonen