Jyväskylässä käydessä kannattaa suunnata sikäläiseen teehuoneeseen, joka toimii historiallisessa miljöössä entisessä vaneritehtaan patruunan talossa, nimeltä Lutakon Leidi. Sen verran elämyksellisestä paikasta on kyse.
Lehmusten katveessa sijaitseva rakennus edustaa kansallisromanttista tyylilajia, ja sen on suunnitellut Yrjö Blomstedt vuonna 1911. Huvilatyyppisen talon alakerta on muurattu tiilistä, ja mansardikaton alle sijoittuva yläkerta on lautarakenteinen.
Ajan arkkitehtuurille ominainen viehätys johtuu kaarevien ikkunoiden ja kuistien ilmeikkyydestä sekä ulkonurkkien sileäksi rapattujen listojen koristelusta. Talon länsipäässä sijaitsi aikoinaan konttoripuoli sekä pieni asunto.
Tunnelmallisen rakennuksen historiasta löytyy lisäksi mielenkiintoinen kytkös teekauppaan, sillä Schaumannin perustaman tehtaan tärkeimpiä tuotteita olivat sen alkuvuosina teelaatikot.
Jyväskylän Nuoriso- ja palveluasunnot osti kiinteistön itselleen 2000-luvun alussa, ja teetti siinä vaiheessa jo huonokuntoiseksi päässeeseen taloon kattavan peruskorjauksen.
Anne Savela perusti teehuoneensa rakennuksen alakertaan vuonna 2014 palattuaan perheensä kanssa pitkältä Kiinan reissulta. Jo ennen Kiinaan lähtöä hän oli ollut todellinen teenystävä. Tosissaan hän innostui aihepiiristä kuitenkin päästyään reissun aikana sisään teen hienouksiin.
Teeleidiksi ristitty teehuone on ehtinyt vuosien saatossa toimia välillä muuallakin, mutta pääsi palaamaan takaisin tuttuihin, tällä kertaa kuitenkin laajempiin tiloihin, lokakuussa 2023.
Kiinan reissun innoitus
Pian teehuoneen avajaisten jälkeen Anne huomasi olevansa pulassa. Hän ei ollut ajatellut palkkaavansa muita, sillä arveli pärjäävänsä yksin.
– En osannut arvata, että jyväskyläläiset ottaisivat teehuoneen omakseen. Idea oli kuitenkin niin omituinen, että uteliaisuus voitti ja ihmiset tulivat ihmettelemään, mitä täällä on oikein tekeillä, hän naurahtaa.
Onneksi Anni-tytär opiskeli tuolloin Jyväskylässä. Anne palkkasi hänet samana kesänä avukseen Teeleidiin. Annilla on vielä jauhopeukalo, sillä hän on pienestä pitäen rakastanut leipomista. Niinpä teeleipien ja marjapiirakan lisäksi saatiin valikoimaan kohta suolaisia leivonnaisia ja gluteenittomia kahvileipiä.
Teehuone otettiin innostuneesti vastaan. Se oli paikkakunnalla kummajainen myös siinä mielessä, että alkuvaiheessa ei tarjottu kahvia lainkaan.
– Sittemmin otimme kahvin mukaan valikoimaan, sillä aina seurueessa voi olla joku, joka haluaa nimenomaan sitä, Anne huomauttaa.
Hän vertaa teeyrittäjänä toimimista mielenkiintoiseen junamatkaan, jossa mennään kovaa kyytiä, eikä koskaan tiedä mitä seuraavan mutkan takaa putkahtaa esiin.
Asia jota Anne oli jäänyt Kiinasta kaipaamaan, oli asiakaspalvelu. Matkansa aikana hän oli oivaltanut, miten suuresti sikäläinen palvelukulttuuri eroaa suomalaisesta. Teetarjoilun osalta se on Kiinassa
aivan omaa luokkaansa. – Siellä tee tarjoillaan aina pöytään, asiakkaiden kanssa vaihdetaan kuulumisia ja kerrotaan tarjottavista tuotteista. Olemme omaksuneet tämän omaan palvelukonseptiimme ja kerromme samalla rakennuksen historiasta, hän valottaa.
Teeleidi mittaa ja seuraa palautetta säännöllisesti asiakaspalvelun vaalimiseksi. Palvelukonseptista saatu palaute on ollut kiitettävää.
Annilla on vapaat kädet tuotekehitykseen, jota tehdään suurella sydämellä. Yrttyksen alkuvuosina ei esimerkiksi raaka kakkuja ollut yleisesti ottaen monessakaan paikoin tarjolla, kun ne otettiin jo mukaan Teeleidin listalle. Hän perehtyi myös skonssien leivontaan Teeleidin Afternoon Tealle.
Toisinaan asiakkaita kertyy jonoksi asti.– Silloin on parempi, kun kertoo asiakkaalle reilusti, että meillä on nyt puolentunnin jono, ja tiedustelee haluaako tämä ottaa päivän teet ja kakut vitriinistä, Anne valottaa.
Päärynän Päiväuni ja 149 muuta eri teelaatua
Teeleidi järjestää paljon yksityistilaisuuksia ja perhejuhlia. Kahvi on suomalaisille niin tärkeä asia, ettei juhlia osata ajatellakaan ilman sitä.
– Tulimme siihen tulokseen, että teemme teenjuojille palveluksen sisällyttämällä kahvin valikoimaamme. Tämä käytäntö on ollut meillä jo kolmisen vuottaa. Se on osoittautunut toimivaksi, sillä siten ihmiset voivat tulla tänne isommallakin porukalla, Anne toteaa.
Valikoimaan kuuluu noin 150 eri teelaatua. Kahvi on suodatinkahvia. Suurin osa asiakkaista valitsee teen, sillä jopa pinttyneimmätkin kahvin ystävät haluavat yleensä kokeilla uutta.
Eri teelaatuihin pääsee tutustumaan tuoksutteluseinällä. Muutamat asiakkaat haluavat itse valita teensä, mutta valtaosa kysyy suositusta.
– Jollei henkilö ole koskaan aiemmin juonut teetä tiedustelemme, kumpi olisi mieluisampi, vihreä vai musta tee, ja haluaisiko asiakas sen mausteilla vai ilman. Näin löytyy yleensä pari vaihtoehtoa, joista on jo helpompi valita, Anne huomauttaa.
Paljon on myös ihmisiä, jotka haluavat haistella ja maistella neljää eri teetä Ja löytyypä joukosta eräs, joka päätti kokeilla kaikkia Teeleidin laatuja ja teki sen aakkosjärjestyksessä.
Kahvinjuojalle Anne löytää helposti kolme sopivaa teelajia.
– Heille en todellakaan tarjoaisi esimerkiksi vihreätä, maustamatonta Senchaa, vaan mieluummin esimerkiksi tummaa Caramel Puerhia, eli mokkaa. Vihreän teen ystävä saattaa välillä kaivata puolestaan jotakin hedelmäistä, ja silloin ehdotan vaikkapa ihastuttavan pehmeää Päärynän Päiväunta, hän kertoo.
Kurssille tai muuten vain teetä maistelemaan
Teelaadut hankitaan etupäässä Kiinasta, Japanista sekä Intiasta. Rooibos-tee tulee kuitenkin Etelä-Afrikasta ja mate-teeEtelä-Amerikasta. Tuotteiden laatu ja eettisyys, myös tilojen työolojen osalta, varmistetaan yhteistyössä keskieurooppalaisten kumppaneiden kanssa.
Matka teehuoneeseen on itsessään jo seikkailu, jossa henkilökunta toimii tarvittaessa oppaana. Teeleidin työntekijät ovat hyvin perehtyneitä eri teelaatuihin ja -kulttuuriin sekä kertovat mielellään aihepiiriin liittyviä tarinoita.
– Järjestämme teekursseja. Meillä käy paljon esimerkiksi TYKY-ryhmiä. Tänä vuonna kursseja oli 80. Parhaina viikkoina niitä voi olla neljäkin, ja osallistujien keskiarvo on ryhmää kohden 12 henkilöä, Anne kuvailee.
Hänestä on mielenkiintoista seurata miten ihmiset innostuvat aiheesta. Teen haudutuksen opettelun ohella perehdytään eri aihepiireihin ja vieraillaan tarinoiden siivin eri puolilla maailmaa. Osallistujat oppivat oikean tavan eri teelaatujen haudutukseen ja pääsevät näin vihkiytymään onnistuneen teetarjoilun ammattisalaisuuksiin. Aluksi esitellään eri teelaadut.
Liikkeelle lähdetään Kiinasta, josta tee on alkujaan kotoisin. Sitten matkataan Japaniin, jonne se siirtyi seuraavaksi. Jo tällä välillä tee on muuttunut hyvin toisenlaiseksi, minkä ihmiset panevat kyllä merkille, ja ihmettelevät. Sitten lähdetään Bedfordin herttuattaren matkassa kutsuille Britanniaan nauttimaan teetä sitruunan ja sokerin kera skonssien kanssa. Venäjällä teetä tarjoillaan samovaarista, ja lopuksi tullaan takaisin kotimaahan, ja suomalaiseen teepöytään.
– Suomalaisille teen maku ei itsessään ole välttämättä tuttu. Sen sijaan olemme tottuneet vaikkapa salmiakkiin, joka on taas kiinalaisille, intialaisille ja jopa amerikkalaisille aivan outo asia, hän valottaa.
Suomalaiset mieltyvät usein hedelmän makuun mustan tai vihreän teen kanssa. Tässä yhteydessä puhutaan puhtaan maustetuista teelaaduista. Muutama teelaatu erottuu suosituimpina.
– Jos Intiassa juodaan chaita maidolla ja Venäjällä teessä pitää olla reilusti sokeria, niin miksei meillä voisi olla mansikoita seassa, hän kysyy.
Harvassa lienee se ihminen, joka kahvia ensi kertaa nauttiessaan olisi ihastunut sen makuun. Teen suhteen on hänen mielestään vähän samanlainen tilanne. Teenjuojaksi tullaan astumalla teenautinnon portaita ylöspäin askel kerrallaan. Aivan ensin pitää kuitenkin tutustua teehen.
– Olet jo loistava teenjuoja, jos haluat maustettua teetä. Kun sitten pystyt nauttimaan maustamattomasta teestä, olet astunut askeleen ylöspäin. Peruutus takaisinpäin ei kuitenkaan yleensä onnistu. Itseopin sen vasta Kiinassa, hän huomauttaa.
Teeleidi järjestää kerran kuussa myös Hupsuja Teekutsuja, jonne pääsee lunastamalla lipun. Toiveena on myös teeman mukainen pukeutuminen, esimerkiksi hattu ja hansikkaat. Kutsuvieraita odottaa notkuva pöytä täynnä suolaisia ja makeita herkkuja sekä kattava teevalikoima.
– Ideana on muistaa, että teen juonti on hauska tapa viettää aikaa yhdessä ja tutustua uusiin ihmisiin ilman turhaa pönötystä!
Afternoon Tea -tarjoilua myös erikoisruokavaliolle
Teeleidin valikoima on kasvanut vuosien varrella. Kaikki leivonnaiset ovat teehuoneen kahden leipurin käsialaa. Vitriinistä löytyy paljon suomalaisille tuttuja leivonnaisia perinteisistä korvapuusteista aina mehevään juustokakkuun asti. Joukossa on kuitenkin aina myös jotakin uutta, jolla tuodaan vaihtelua tarjontaan.
Erikoisruokavaliot näyttelevät tätä nykyä isoa roolia, valitaanhan paikka sen mukaan, löytyykö sieltä ryhmän kaikille jäsenille sopivaa syötävää. Teeleidillä on Suomen laajimpiin lukeutuva ketovalikoima, sillä Annen tytär Anni, joka itse noudattaa ketoa, on kehittänyt paljon uusia tuotteita sen parissa.
– Niinpä tarjolla on aina vähintään kahta suolaista ja kahta makeaa ketotuotetta. Ne maistuvat kaikille, sillä ne ovat vain niin järjettömän hyviä, Anne kiittelee.
Toinen asia, johon viime aikoina on panostettu vahvasti, on vegaani ruokavalio. Se on huomioitu jopa jäätelöissä. Gluteenittomuus täyttyy puolestaan jo ketotuotteissa.
Teehuoneen suosituin tuote on Afternoon Tea, jota saa tavallisen ohella myös ketona, gluteenittomana tai vegaanina. Afternoon Tean ehdoton ykkönen ovat skonssit, joiden maun salaisuus ovat kerma ja voi. Muita ketoherkkuja ovat Annin raikas sitruunakakku, ruokaisat ketopiirakat sekä mehevät bagelit.
Yrittäminen vaatii uskallusta ja uskoa eteenpäin!
Teehuone on kokenut historiansa aikana monenlaisia käänteitä. Isoimpia vastoin käymisiä olivat koronavuodet, jolloin koko ala joutui todelliseen kurimukseen. Teehuoneelle tuo aika oli haasteellinen, mutta siitä kuitenkin selvittiin.
Kerran teehuone joutui evakkoreissulle, kun kiinteistön käyttötarkoitus muutettiin asunnoiksi. Väistötiloissa vierähti kaikkiaan kuusi vuotta, mutta lopulta päästiin takaisin. Anne toteaa, että uskalluksen löytäminen uuteen isomman vastoinkäymisen jälkeen on yrittäjälle välttämätöntä, muttei helppoa.
– Meidänkin on uudistuttava jatkuvasti, ja kuitenkin pitäisi samalla säilyttää se aito ja alkuperäinen tunnelma, hän pohtii. Liiketoiminta on laajentunut vuosien varrella siten, että Teeleidillä on oma, Vaajakoskella sijaitseva tukku, josta lähtee teetä ympäri Suomen. Niitä toimitetaan valta kunnallisesti Keskolle ja S-ketjulle. Lisäksi on joukko jälleenmyyjiä ja ravintoloita, jotka tilaavat teensä yritykseltä.
– Toimitamme teetä myös kustomoituna, esimerkiksi koululuokkien varainhankintaan, mutta myös vakinaisille asiakkaille, kuten Kansallismuseolle, hän kertoo.
Anne luonnehtii itseään luovaksi persoonaksi, joka suunnittelee alinomaa uutta.
– Olen kehitellyt mielessäni paljon kaikenlaista muutakin, mutta onneksi arki realisti-insinöörimieheni ampuu ne mahdottomat ideat alas, hän toteaa hymyillen. Kausityöntekijöitä on saatu palkattua hyvin. Jyväskylä tunnetaan lukuisista oppilaitoksistaan, mikä on ollut Teeleidille hyvä asia.
– Täältä löytyy opiskelijoita, jotka tekevät mielellään töitä opintojen ohessa. Meillä on usein nuoria myös työharjoittelussa, hän valottaa.
Tällä hetkellä työntekijöistä kolme on vakituista ja loput ovat opiskelijoita. He muuttavat valmistuttuaan yleensä muualle. Silloin etsitään taas uutta työvoimaa tilalle. Tätä artikkelia tehtäessä on paraikaa käynnissä rekrytointikierros, ja Anne on saanut jo 80 hakemusta.
– Kaikki hakijat vaikuttavat lisäksi hyviltä, minkä vuoksi valinta on hyvin vaikea, Anne Savela toteaa.
Syksyn tullen ajatukset suuntautuvat hiljalleen jouluun, ja sen tarjontaan. Sesongeista joulunseutu ja kesä ovat vilkkaimpia. Myös eri juhlapäivät erottuvat myynnillisesti, ja niitä ajatellen pyritään kehittämään usein jotakin uutta.
Haastattelu: Irmeli Kojonen | Kuvat: Teeleidi